Professori: Häirinnän naamioiminen taiteeksi ja opetukseksi on vanha tapa

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen tutustui STT:n pyynnöstä Kallion lukion tapaukseen. Hänen mukaansa tapauksessa voi rikoslain edessä olla piirteitä esimerkiksi seksuaaliseen tekoon pakottamisesta.

–  Näyttökysymyshän tällaisissa asioissa tosin on vaikea, Utriainen sanoo.

Hänen mukaansa asiassa onkin enemmän kyse työnantajan vastuusta ja siitä, ovatko opetusmetodit asiallisia.

–  Asia liittyy siihen, voiko taiteen ja koulutuksen varjolla käyttää nuoria ihmisiä hyväksi. Tämähän on ikivanha tapa. Pääosin tässä lienee kyse epäasiallisesta ja epäammattimaisesta käyttäytymisestä, Terttu Utriainen sanoo.

Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan työnantajan olisi ehdottomasti puututtava epäasiallisiin opetusmetodeihin ja oppilaiden häirintään.

–  Työnantajalla on välitön velvollisuus ryhtyä turvaamistoimenpiteisiin. Itse olen vertaillut vaarallisiin koneisiin, jos herää opettajasta tällainen epäily. Toiminta täytyy keskeyttää, Koskinen kertoo.

Jos epäasiallista toimintaa ei saada loppumaan, ovat työnantajan ennaltaehkäisevät toimenpiteet Koskisen mukaan liian lieviä.

–  Tässä voi tulla työnantajan osalta kysymykseen työturvallisuusrikos, jos työntekijä syyllistyy häirintään ja työnantaja vieläpä tietää siitä, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan tavallinen seuraamus vastaavissa tapauksissa on sakkorangaistus. Harkintaan vaikuttaa myös uhrin alaikäisyys.

–  Sellaisessa tilanteessa, jossa alaikäiset ovat kohteena, otetaan vahvasti huomioon alaikäisen kokemus. Kun lasten kanssa työskennellään, niin lapsen kokemukselle laitetaan enemmän painoarvoa, sillä näiltä ei voi edellyttää, että he pystyvät itse puuttumaan toimintaan.

Utriainen on samaa mieltä Koskisen kanssa.

–  Mistä ne nuoret ihmiset nyt tietäisivät, että mitkä ovat korrekteja opetusmetodeja.

Lue myös:

    Uusimmat