Professori: Gazan lasten tilanne hälyttävä

Israelin armeijan monipäiväinen operaatio Gazassa on vaatinut kymmenien palestiinalaissiviilien hengen.

Israelin kerrotaan vähentäneen hieman ilmaiskujaan Gazaan ja maan ulkoministerin mukaan neuvottelut tulitauon saamiseksi Gazaan ovat edistyneet. Ongelmia alueella on silti edelleen. Sodan traumat vaikuttavat pitkään erityisesti lasten mielissä.

Tampereen yliopiston professori Raija-Leena Punamäki on tutkinut muun muassa sodan ja miehitysväkivallan vaikutusta lapsen kehitykseen. Hän sanoo, että jo konfliktia edeltäneen saarron aikana oltiin huolestuneita gazalaisten lasten ravitsemuksesta ja pommitusten vaikutuksista.

- Gazassa lapsilla on paljon psyykkisiä ja somaattisia oireita. Myöskään sairaat lapset eivät ole saaneet lääkkeitään, eli tilanne on ollut pitkään hälyttävä. Nyt hätä on äärimmäinen, kun monet lapset ovat joutuneet todistamaan läheistensä kuolemaa ja joutuneet näkemään vakavia asioita.

Kattavaa tilannekuvausta lasten oloista on vaikeaa saada, sillä kansainvälinen lehdistö ei edelleenkään pääse Gazan alueelle. Professori Punamäki sanoo, että Gazassa lapsia pyritään suojelemaan sodan kauhuilta parhaan mukaan. Punamäki muistuttaa, että Gaza on ollut täysin toimiva yhteisö laadukkaine terveyspalveluineen ja koulutuksineen.

- Sen näkee myös siitä, että pommituksissa ensin tuhotaan ministeriöt ja klinikat. Siellä on infrastruktuuri, joka hoitaa lapsia sekä korkea koulutus. Pommisuojissa varmasti yritetään saada lasten huomio pois pelosta ja yritetään saada heille tunne, että tilanne on vanhempien käsissä.

Lapsi tarvitsee tietoa

Professori Punamäen mukaan perusneuvot lapsen traumojen hoitamiseen ja helpottamiseen ovat samanlaisia niin sodassa kuin muissakin kriisitilanteissa. Tiedonsaanti ja keskustelu ovat tärkeitä asioita.

- Lapsille pyritään antamaan turvallisuuden tunne ja selittämään, mitä on tapahtumassa ja miksi. Tämä on tosin aika vaikeaa sotatilanteessa. Alkuvaiheessa pyritään myös järjestämään leikkejä ja saamaan heidän huomionsa pois kuolemasta ja vaaratilanteesta. Psyykkinen, akuutti ensiapu hoituu yleensä sairaanhoitajien ja muiden alueella työskentelevien kautta.

Lasten tarvitsema jatkohoito kartoitetaan usein vasta sotatilanteen jälkeen, kun pystytään näkemään, ketkä lapsista oireilevat traumojen vuoksi. Punamäki sanoo, että oman kokemuksensa mukaan Gazassa lasten kanssa työskentelevät ovat valveutuneita havaitsemaan oireilevat lapset.

Leikki suojelee ja parantaa

Tutkimukset lasten kokemaan traumaan ovat olleet ristiriitaisia. On ajateltu, että nuoret lapset kärsisivät eniten, koska heillä ei ole vielä kehittynyt selviytymiskeinoja. Toisaalta on sanottu, että vanhemmat lapset kärsivät eniten, koska he ymmärtävät sodan kauheudet pientä lasta paremmin.

- Nykyisin kehityspsykologiassa ajatellaan, että jokaisella ikäkaudella on niin omat suojelevat voimavaransa kuin sudenkuopat eli haavoittuvuuden alueet, Punamäki kertoo.

Lapsi käsittelee kauheita tapahtumia usein myös leikin kautta. Leikki on yksi esimerkki pienen lapsen suojelevista voimavaroista. Punamäen mukaan onkin tärkeää pitää huolta siitä, että leikki parantaa eikä ole pakonomaista tai oireellista.

Murrosikäisillä on usein vahva oikeudenmukaisuuden taju sekä usko omaan haavoittumattomuuteen ja oman sukupolven voimaan. Nämä voivat johtaa vastarintaliikkeisiin ja jopa terrorismiin, kun maansa kunniaa puolustavat nuoret ryhtyvät oikeaksi katsomiinsa toimiin.

- Yhtälailla nuorten aktiivinen kannanotto ja osallistuminen voivat johtaa myös rauhaan, muistuttaa Punamäki.

Lue myös:

    Uusimmat