Professori: Fennovoiman ydinvoimahanke vahvistaa Putinin hallintoa

Ydinvoimalupia myöntämällä Suomi on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan sähköntuonnista. Venäjän energiapolitiikan asiantuntijan mukaan Fennovoima-hanke saattaa viedä Suomen kuitenkin ojasta allikkoon.

– Tämä (Fennovoiman ydinvoimahanke) on askel siihen suuntaan, että riippuvuutta venäläisestä energiasta lisätään, kun tarkastellaan asiaa kivihiilen, öljyn, kaasun ja nyt sitten uraanin osalta, sanoo Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok). kertoi toissapäivänä esittävänsä, että Fennovoiman anoma ydinvoimahakemuksen jatkoaika hyväksyttäisiin. Ehtona on, että Fennovoiman kotimaisen omistusosuuden on oltava yli 60 prosenttia. Tällä hetkellä Fennovoiman toinen pääomistaja on venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, jolla on 34 prosentin vähemmistöosuus.

Tynkkysen mukaan vaarana kuitenkin on, että toteutuessaan Fennovoiman ja venäläisyhtiön hanke muuttuu energiapolitiikasta myös valtapolitiikaksi ja vallankäytön välineeksi. 

– Toteutuessaan Fennovoiman ja Rosatomin hanketta käytettäisiin hyväksi Venäjän sisäpolitiikassa. Putinin hallinto on taitavasti rakentanut viime vuosina kuvaa Venäjästä energian suurvaltana. Sen kansainvälistä ja poliittista liikkumatilaa lisää se, että erityisesti Eurooppa on riippuvainen venäläisestä energiasta. Siten ydinvoimahanke on väline, jolla vahvistetaan Putinin hallintoa. 

Professorin mielestä suomalaisessa keskustelussa onkin yritetty häivyttää sitä tosiasiaa, että Venäjä on mukana isolla omistusosuudella ydinvoimahankkeessa. 

– Varmasti tässä on sellaisia taloudellisia ambitioita taustalla, että halutaan korostaa kyseessä olevan pelkkä taloudellinen yhteistyö. Rosatomin ja Fennovoiman yhteistyö on haluttu näyttää täysin irti Ukrainan sodasta, mutta on tietysti selvää, että ei hanketta voi täysin irrottaa siitä, Tynkkynen toteaa. 

– Markkinamielessä Rosatomille on todella tärkeä, että Suomesta saadaan käyntikortti globaalille bisnekselle. Näin on mahdollista laajentaa ydinsähkövientiä maailmalla. Toisaalta on selvää, että tällä (ydinvoimahaketta koskevalla päätöksellä) on myös poliittinen ulottuvuus: Suomi, joka on osa länttä, katsoo tavallaan Venäjän toimia Ukrainassa läpi sormien. Siltä kuvalta ei voi välttyä. 

Lue myös:

    Uusimmat