Professori: "Eihän se käy, että lakia sokeasti noudatetaan"

Kansanedustaja Anna Kontula (vas.)kertoi Enbuske & Linnanahde Crew SuomiAreenalla -ohjelmassa, että hän on piilotellut paperittomia henkilöitä, jotta he välttäisivät maastakarkoituksen. Kontulan mielestä tilanteessa, jossa toisen henki tai turvallisuus on vakavasti uhattuina, Suomen lain kirjallinen noudattaminen on toissijaista. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) taas kertoi taannoin asettavansa Raamatun sanan lakien edelle.

Lapin yliopiston yleisen oikeustieteen ja oikeushistorian professori Rauno Halttunen ymmärtää lain ja moraalin ristiriidan.

– Olisi se nyt aika outoa, että pitäisi ensin ajatella olevansa kansanedustaja, sitten vasta heittää pelastusrengas. Voin kuvitella tilanteen, jossa itse autan hätään tai vaaraan joutuneita ihmisiä, mutta kannan siitä myös vastuun, Halttunen toteaa.

Perustuslain mukaan rikostuomiokaan ei välttämättä estä kansanedustajaa toimimasta tehtävässään. Halttunen muistuttaa, että kansanedustajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tavallisella kansalaisellakin.

Pitkän linjan oikeustieteilijä on huolissaan siitä, että lakien taustalla olevasta moraalista ei keskustella.

– Eihän se käy, että sokeasti noudatetaan lakia. Jokaisen velvollisuus on paitsi noudattaa lakia, myös huomauttaa ongelmista, joita lakiin liittyy. Sitten on kanavat, joiden kautta lakia lähdetään muuttamaan.

Ryhmäkuri joustaa moraaliasioissa

Vain vihreät ottaa puolueena virallisen, myönteisen kannan kansalaistottelemattomuuteen. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa kulttuurissa on perinteisesti luotettu siihen, että esivalta toimii kansalaisten parhaaksi.

– Tällainen lain, moraalin ja kohtuuden suhteen pohtiminen poikkeaa suomalaisesta perinteestä. Se voi olla merkki siitä, että kansalaisyhteiskunta on vahvistumassa, kertoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Kansanedustajien henkilökohtaiset ulostulot lain ja moraalin suhteesta eivät yllätä poliittisen eliitin tutkijaa.

– Perinteisesti tällaiset aborttikysymyksen kaltaiset moraaliset kysymykset ovat eduskunnassa olleet sellaisia, joissa puolueet eivät ole edellyttäneet kansanedustajalta ryhmäkuria. Juuri tällaisissa kysymyksissä kansanedustajat katsovat, että heillä on enemmän liikkumatilaa, kuin vaikka kysymyksissä, joista on sovittu hallitusohjelmassa, Ruostetsaari toteaa.

Lakikirjankin mukaan kansanedustajan toimintaa sitoo vain perustuslaki. Sekä tietenkin oikeus ja totuus.

Lue myös:

    Uusimmat