Presidenttiehdokkaat vaaliväittelyssä

Kriisinhallintalaki ja luopuminen ylipäällikkyydesta nousivat pintaan MTV3:n presidentinvaalikeskustelussa.

Puhemies Paavo Lipposen ehdotus ratkaista presidentin rooli ilman perustuslain muutosta sai vaalitentissä ristiriitaisen vastaanoton. Presidentin ylipäällikkyys aiheutti myös ristivetoa, etenkin kysymys siitä, pitäisikö presidentin säilyttää ylipäällikkyys myös kriisiaikoina.

Pääministeri Matti Vanhanen oli sitä mieltä, että kansan valitsema presidentti on oikea henkilö ylipäälliköksi myös kriisiaikoina. Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön mielestä ylipäällikkyys pitäisi luovuttaa ammattilaiselle.

Paikalla olivat kaikki kahdeksan presidenttiehdokasta eli kristillisdemokraattien Bjarne Kallis, perussuomalaisten Timo Soini, kokoomuksen Sauli Niinistö, vihreiden Heidi Hautala, RKP:n Henrik Lax, keskustan Matti Vanhanen, valitsijayhdistyksen Arto Lahti ja SDP:n Tarja Halonen.

Presidentti Halonen puolusti oman linjansa säilyttämisen tärkeyttä.

- Kysymys on mielipidelinjasta, sen jälkeen pitää kuulla kansaa kunnolla. Jos ollaan eri mieltä kansan kanssa, on tietysti puhuttava oman mielipiteen puolesta. Oma linja on pidettävä. Olen tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, oikeusvaltion ja vähemmistöjen kannalla. Nämä käsitykset ovat korostuneet myös kansainvälisesti.

Heidi Hautalan mielestä presidentinvaalikeskustelussa on otettava esille myös vaikeita aiheita. Esimerkkinä tästä Hautala mainitsi ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvät radikaalitkin päätöstarpeet.

Vanhanen korosti puolestaan sitä, että ihmisillä on nyt mahdollisuus uudenlaiseen presidenttiyteen ja siihen liittyviin mahdollisuuksiin. Hänen mielestään tämä on erityisen tärkeää nyt, kun maailma on muuttumassa nopeasti

RKP:n Laxin mielestä presidentin tehtäviin kuuluu lähitulevaisuudessa varsinkin Suomen asemoituminen suhteessa muuhun maailmaan. Hänen mukaansa olemme etääntymässä suhteessa juuriimme ja unohtamassa pohjoisen ulottuvuuden. Lax katsoo, että Pohjoismaisessa viitekehyksissä Suomen painoarvo ja arvostus lisääntyisi. Myös kaksikielisyys on hänen mielestään valtti, kun aletaan rakentaa uutta Itämeren Eurooppaa.

Soini näkee, että tulevaisuudessa Suomelle koittaa suurempi itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus. Hänen mukaansa EU on rapistuva järjestelmä.

Kalliksen mukaan Suomi on luisumassa pois hyvinvointiyhteiskunnasta ja köyhiä on enemmän kuin koskaan. Kallista nykyisen presidentin toimien tulokset eivät vakuuta. Hänen mukaansa presidentinkin olisi ollut syytä toimia mielipidejohtajana. Erityisen hälyttävänä Kallis pitää sitä, että Suomessa on tyydytty korkeaan työttömyyteen.

(MTV3)

Katso vaalikeskustelu Netti-tv:n presidentinvaalisivulta (14.12.2005):

Vaalikeskustelun ensimmäisessä osassa aiheina olivat presidentin johtajuus ja tulevaisuuden haasteet sekä kriisinhallintakiista, perustuslain muutos, presidentin ylipäällikkyys ja valtaoikeudet.

Keskustelun toisessa osassa keskityttiin ulkopolitiikkaan, Suomen suhteisiin Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa sekä presidentin toimintaan vienninedistäjänä.

Turvallisuuspolitiikka, uhkakuvat ja mahdollinen Nato-jäsenyys hallitsivat keskustelun kolmatta jaksoa.

Suuren vaalikeskustelun lopuksi keskusteltiin työstä ja hyvinvoinnista. Presidenttiehdokkaat joutuivat myös johtajuustestiin ja esittivät oman runonsa tai aforisminsa aiheesta valta ja rakkaus.

Katso myös:

MTV3:n vaaliasiantuntija, Åbo Akademin tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund toteaa vaalikeskustelun pohjalta, että asetelma presidentin vaalissa on selkeästi yksi vastaan kaksi.

(Huomenta Suomi 15.12.2005)

Tutkimusjohtaja Grönlundin mielestä ehdokkaiden vaikeneminen Nato-kannastaan on koomista.

(Huomenta Suomi 15.12.2005)

Vaalikeskustelussa kiisteltiin turvallisuuspolitiikasta.

(Huomenta Suomen uutiset 15.12.2005)

Presidenttiehdokkaat kiistelivät ylipäälikkyydestä.

(Kymmenen uutiset 14.12.2005)