Presidentti Koivisto Jeltsinin hautajaisiin

Venäläiset ovat jättäneet jäähyväisiä eilen kuolleelle presidentti Boris Jeltsinille. Jeltsinin arkku on tuotu yleisön nähtäväksi Kremlin lähellä sijaitsevaan katedraaliin. Monet surijat ovat jättäneet kirkkoon punaisia neilikoita ja sytyttäneet tuohuksia entisen presidentin muistoksi.

Jeltsinin hautajaiset järjestetään huomenna Moskovassa. Suomesta hautajaisiin osallistuu presidentti Mauno Koivisto.Päivä on julistettu Venäjällä surupäiväksi. Venäläistietojen mukaan Jeltsinin muistoa saapuvat kunniottamaan myös Yhdysvaltain entiset presidentit Bill Clinton ja George Bush vanhempi.

Presidentti Vladimir Putin on lykännyt vuosittaista parlamentissa pidettävää puhettaan hautajaisten vuoksi. Puhe on nyt siirretty ylihuomiselle.

Putin sanoi eilen illalla, että Jeltsiniä voidaan kiittää uuden aikakauden ja uuden, demokraattisen Venäjän synnystä.Hän myös totesi Jeltsinin jääneen pysyvästi maailman historiankirjoihin ensimmäisenä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen valittuna presidenttinä.

76-vuotias Jeltsin kuoli eilen sydänkohtaukseen moskovalaisessa sairaalassa. Hän oli kärsinyt sydänvaivoista jo pitkään;virka-aikanaan hän selvisi kaikkiaan viidestä sydänkohtauksesta.

Jeltsin toimi Venäjän ensimmäisenä presidenttinä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuosina 1991-1999. Hän voitti aikanaan presidentinvaalit kahdesti, mutta erosi ennenaikaisesti virasta vuoden 1999 lopulla. Seuraajakseen valitsemansa Putinin tekemisiin Jeltsin ei enää puuttunut vaan vetäytyi politiikasta täydellisesti.

Vastakkain Gorbatshovin kanssa

Maailmalla Jeltsin muistetaan varmasti parhaiten siitä, kuinka hän nousi panssarivaunujen päälle Moskovassa vuonna 1991 vastustaessaan neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin vastaista vallankaappausyritystä.

Hänen uransa oli täynnä yllättäviä käänteitä. Jeltsin astui toden teolla päivänpolitiikkaan, kun hän Moskovan puoluejohtajana sai kutsun tulla vetämään Gorbatshovin lanseeraamaa uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa.

Välit Gorbatshoviin viilenivät lopulta, ja yhdessä vaiheessa Gorbatshov vannoi, ettei hän enää koskaan salli Jeltsinin nousta esiin.

Toisin kuitenkin kävi, sillä kun silloisessa Venäjän osatasavallassa pidettiin presidentinvaalit 1991. Jeltsin sai 57 prosenttia äänistä jo ensimmäisellä kierroksella. Johtoon nousua Jeltsin joutui kuitenkin odottamaan vielä saman vuoden loppuun, jolloin Neuvostoliitto hajosi ja Gorbatshov sai lähteä.

Tshetshenian sodat

Vanhan vallan kaatuminen johti myös talouden vapautumiseen.

Jeltsin luotsasi maataan kiivaasti kohti läntistä markkinataloutta mutta kangerrellen. Sääntelytalouden aikana kurissa pysynyt inflaatio ampaisi hurjaan loikkaan, muutamat harvat rikastuivat satumaisesti, mutta useimpien kohdalla kurjuus vain kärjistyi.

Jeltsinin suosiota söi entisestään venäläisjoukkojen tunkeutuminen itsenäiseksi pyrkivään Tshetsheniaan joulukuussa 1994 ja uudelleen syksyllä 1999. Taisteluissa kuoli tuhansia siviilejä ja sadattuhannet joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Sairauskierre alkoi

Jeltsin kärsi pitkään sydänvaivoista, ja hän kertoikin myöhemmin saaneensa valtakautensa aikana viisi sydänkohtausta. Vuonna 1996 hänelle tehtiin moninkertainen sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen jälkeen alkoi kuitenkin erilaisten vaivojen ja sairauksien kierre.

Hän oli toistuvasti sairaalassa ja joutui myös peruuttamaan julkisia esiintymisiään.

Myös hänen alkoholinkäyttönsä herätti huomiota. Muun muassa Berliinissä vuonna 1994 hän juomista virkistäytyneenä riisti äkillisesti itselleen tahtipuikon ja ryhtyi johtamaan sotilasorkesteria.

Jeltsin ilmoitti yllättäen vuosituhannen vaihteessa eroavansa tehtävästään ennenaikaisesti ja luovuttavansa vallan Putinille.

(MTV3-Reuters-AFP-BBC-STT)