Presidentti Halonen palasi valtiovierailulta Koreasta

Halonen nousee koneeseen

Presidentti Tarja Halonen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi palasivat iltapäivällä lähes neljä vuorokautta kestäneeltä valtiovierailulta Etelä-Koreasta. Paluu kesti pari tuntia laskettua vähemmän, kun presidentin seuruetta kuljettaneen erityiskoneen ei tarvinnut tehdä teknistä välilaskua Moskovassa.

Halonen oli varsin tyytyväinen matkaansa. Ainoa ikävä puoli oli kollegan sairastuminen. Presidentti Kim Dae Jung joutui keskiviikkona sairaalaan vatsa- ja jalkavaivojensa vuoksi. Presidentti Halosen kunniaksi järjestetyt illalliset hän pystyi kuitenkin viemään läpi suunnitelmen mukaisesti.

Presidentti Halonen ei ehdi viipyä kotimaassa kuin runsaat kaksi vuorokautta. Sunnuntaiaamuna hän lähtee Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltojen presidenttiä George W. Bushia. Torstaisten tietojen mukaan ohjelmassa olisi myös keskustelu ulkoministeri Colin Powellin kanssa. Keskusteluissa Halonen saa näin aivan tuoretta tietoa Lähi-idän tilanteesta.

Toisaalta presidentti itse voi kertoa tuoreista kokemuksistaan Koreoiden välisestä keskustelutilanteesta. Halonen tuntuu olevan lähdössä matkalle hyvin innokkaana. Hänelle oli mieluisa yllätys, kun Yhdysvalloista tuli erilliskutsu Bushin tapaamiseen. Matkalla on Halosen mukaan kyse suomalaisen linjan vahvistamisesta. Tosin hän muistutti, että Suomella on perinteisesti ollut hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Halosen huipputapaamiset jatkuvat toukokuussa, kun hän keskustelee Pietarissa presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Arvovaltapalvelujen tarjoamista

Vierailulla mukana oli myös ensimmäistä kertaa Halosen virkakaudella suomalaisen talouselämän valtuuskunta. Vienninedistämismatkan yhdistämisestä valtiovierailuun oli alustavasti puhuttu syksyllä, kun Halonen oli kutsunut talouselämän edustajia vieraikseen. Alustavasti on suunniteltu, että seuraava vastaava vierailu voitaisiin tehdä johonkin Etelä-Amerikan suureen maahan.

Korean-matkan kokemuksia pohditaan presidentin ja TT:n johdon kesken lähiviikkoina. Matkalla tuli tässä yhteydessä tutuksi käsite "arvovaltapalvelujen tarjoaminen". Halosen mielestä nämä vienninedistämismatkat käyvät, kun ne luontevasti sopivat valtiovierailun ohjelmaan. Hänen mielestään oli tärkeää, että presidentti Martti Ahtisaari avasi teitä mm. Latinalaiseen Amerikkaan ja Kiinaan.

Halonen on kuitenkin pohtinut sitä, kuinka paljon näissä asioissa on tosiasiassa enää tilaa kansalliselle toiminnalle. Tällä hän viittasi mm. siihen, kuinka paljon yritysten omistusjärjestelyt muuttuvat. Sinänsä on tärkeää, että Suomen elinkeinoelämä on mahdollisimman kilpailukykyinen, ja vielä kansalliselle toiminnallekin on tilaa. Asiassa on myös toinen puoli. Presidentti Halonen muistutti, että suomalainen yrittäjätapa on vähintään keskitasoa ellei parempikin. Työnantajat ovat järjestäytyneet, ja meillä noudatetaan työehtosopimuksia. Halosen mielestä on sitä parempi, mitä enemmän suomalaisia tapoja saadaan leviämään. Tämä sopii hyvin hänen uuteen tehtäväänsä Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa.

Telakkatukia selvitetään

Vierailun ehkä suurin uutinen kuultiin matkaseurueessa mukana olleelta ulkomaankauppaministeri Jari Viléniltä (kok.). Paikallinen kauppaministeri kertoi hänelle Etelä-Korean suunnitelmissa olevan telakkateollisuuden laajentaminen risteilyaluksiin. Jos tämä jossain vaiheessa toteutuu, merkitsee se suuria ongelmia Suomen laivanrakennusteollisuudelle.

Ennakkoarvioiden mukaan Korean aikeet ovat vaikeita toteuttaa. Maan telakkateollisuudelle voi olla suuria vaikeuksia esimerkiksi alihankinnoissa. Joka tapauksessa kyse on monen vuoden aikataulusta. Suomi kuitenkin ryhtyy pikaisesti selvittämään, mistä asiassa oikein on kyse. Toistaiseksi ei ole selvillä edes, onko kyse koko hallituksen poliittisesta hankkeesta vai paikallisen teollisuusministerin suunnitelmista.
Korean laivanrakennusteollisuus on kuitenkin periaatteessa valmis laajentamaan tuotantoaan entistä teknisempiin aluksiin.

Vilénillä on heti palaveri kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) kanssa. Telakkateollisuus kuuluu Mönkäreen toimialaan. Tiedot korealaisten aikeista antavat pontta sille, että EU vie Etelä-Korean väitetyt telakkatuet Maailman kauppajärjestön WTO:n tutkittaviksi. EU:n komission on määrä aivan lähiaikoina antaa selonteko omista tutkimuksistaan. EU:n teollisuusministerit käsittelevät asiaa kesäkuussa.

(STT)