Presidentinlinnan taideteoksista kirja

Keisarillinen taidekokoelma Suomessa -teos esittelee kaikkiaan 35 teoksen kokoelman, joka on hankittu Presidentinlinnaan autonomian aikana eli pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolla.

- Pidän arvokkaana, että keisarillinen taidekokoelma on ollut tutkimuksen kohteena ja että uusi osa Suomen kulttuurihistoriaa on näin saatu kartoitetuksi, presidentti Halonen toteaa teoksen esipuheessa.

Hanke käynnitystyi jo muutama vuosi takaperin, kun Tasavallan presidentin kanslia halusi selvittää Presidentinlinnan arvoesineistön ja kulttuurihistorian.

Tutkimustyön on tehnyt ja kirjan kirjoittanut filosofian maisteri Jukka Relas, ja sen on kustantanut kustannusosakeyhtiö Otava.

Osa Venäjän keisarillista taidekokoelmaa

Nykyiseen Presidentinlinnaan hankittiin 1800-luvun luvun jälkipuolella 28 taideteosta. Suomen itsenäistymisen jälkeen linnaan siirrettiin Lappeenrannan keisarillisesta residenssistä lisäksi seitsemän teosta. Nämä teokset muodostavat Suomessa olleen osan Venäjän keisarillista taidekokoelmaa, joka oli sijoitettuna eri palatseihin ja residensseihin ympäri maata.

Hankinnoista vastasi toisinaan suoraan keisari, erityisesti Aleksanteri II, jonka aikana ostettiin useita teoksia Pietarissa olleista näyttelyistä.

Hankinnoista vastasivat myös palatsinhoitaja ja Pietarissa toiminut ministerivaltiosihteeri.

Kokoelman teokset edustavat öljyvärimaalauksia, akvarelleja ja veistoksia.

Kokoelman tunnetuimpia taiteilijanimiä ovat Adolf von Becker, Albert Edelfelt, Alexandra Frosterus-Såltin, Akseli Gallen-Kallela, Werner Holmberg, Hjalmar Munsterhjelm, Walter Runeberg, Ville Vallgren, Ferdinand von Wright ja Victoria Åberg. Joukossa on ainoastaan yksi täysin ulkomaisen taiteilijan, venäläisen Alexander Beidemannin, työ.

(MTV3)