Potkimista, puremista, lyömistä — väkivalta koulunkäyntiavustajien arkea

Monet koulunkäyntiavustajat kohtaavat työssään henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ilmenee Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kyselystä.

Nettikyselyyn vastasi viime syksynä 624 JHL:ään kuuluvaa koulunkäyntiavustajaa ja koulunkäynnin ohjaajaa. Heistä lähes joka kolmas oli joutunut väkivallan kohteeksi vähintään kerran kuukaudessa. 40 prosenttia oli kokenut väkivaltaa sitä harvemmin ja kolmannes ei lainkaan.

Vastaajista 16 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa ja 17 prosenttia henkistä. 35 prosenttia oli kokenut molempia.

JHL:n koulutustoimitsija Kaijamaija Parviaisen mukaan osa väkivallanteoista on vakavia.

— Fyysinen väkivalta on kuin potkimista, puremista, muksauttelua, lyömistä jne. Aina hurjiakin tapauksia, välillä avustajat joutuvat oikein makaamaan riehuvien oppilaitten päällä. Henkisellä puolella on kiroilua, haistattelua, haukkumista. Kaikkea mitä voi keksiä sanallisella tasolla.

Kyselyn mukaan koulukäyntiavustajat joutuvat erittäin usein myös osallistumaan kurinpitoon.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että perusopetuslain mukaan oikeus kurinpitotoimiin on vain opettajilla ja rehtoreilla, sanoo Parviainen.

— Avustajat toimivat näihin tilanteisiin joutuessaan perusopetuslain vastaisesti, mutta hätävarjelulainsäädäntö antaa siihen oikeutuksen. Ongelmana on tietysti se, että kukaan ei voi ammatissaan päivittäin toimia hätävarjelun nojalla, mutta avustajien kohdalla se kuitenkin on sitä, Parviainen linjaa.

Koulunkäyntiavustajat työskentelevät sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on koulunkäyntiä haittaavia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia ongelmia.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat