Potilaat painostavat lääkäreiltä reseptejä

– Tämä on tällä hetkellä iso kysymys, kun puhutaan lääkärien työturvallisuudesta. Fyysiseen työturvallisuuteen on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota ja aivan aiheellisesti, mutta nyt pitäisi puhua enemmän lääkäreihin kohdistuvasta uhkailusta ja manipulaatiosta. Se on yleisempää kuin fyysinen uhkailu, Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunnan puheenjohtaja, sosiaalipsykiatrian dosentti Samuli Saarni pohtii.

Potilaiden uhkailu asettaa lääkärit usein eettisesti hyvin hankalaan asemaan.

– Potilaat voivat uhata hoitohenkilökunnan turvallisuutta tai he voivat uhata tekevänsä jotain itselleen tai muille paikalla olijoille saadakseen haluamansa reseptin tai todistuksen. Tämäntyyppisiä tilanteita on aika paljon. Lääkäri joutuu tällöin pohtimaan, onko eettisesti oikein myöntyä painostuksen edessä. Joissakin tapauksissa se on tietenkin ehdottomasti viisainta. Jos potilas uhkaa ampua lääkärin ja hoitajan, on parasta kirjoittaa hänelle resepti ja perua se myöhemmin vaikka soitolla apteekkiin, Saarni kertoo.

Vaativa potilas

Potilaiden lisääntynyt vaativuus selittyy Saarnin mukaan moniongelmaisilla potilailla, mutta myös yhteiskunnan muuttumisella.

– Ääritapauksissa taustalla on usein erilaisia ongelmia, kuten päihteet. Myös yhteiskunta on muuttunut ja lääkärin rooli siinä. Potilaat osaavat nykyään odottaa lääkäriltä perusteluja tehtyihin päätöksiin ja laadukasta hoitoa, mikä on sinänsä hieno asia. Käynti lääkärillä ei kuitenkaan ole sama asia kuin kauppareissu, eikä lääkäriltä saa aina haluamaansa, vaan sen mikä on terveydellisesti tarkoituksenmukaista. Myös rahan rooli on mutkistanut kuvioita, kun rahanarvoiset todistukset näyttelevät nykyään niin suurta roolia.

Uhkailu ennakoidaan

Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kokeman henkisen uhkailun lisääntyminen on huomattu myös HUS:ssa.

– Henkilökunta raportoi meille turvallisuuttaan uhkaavista tilanteista keskimäärin 1500 kertaa vuodessa. Tuo määrä on viime vuosina pysynyt suhteellisen vakiona, mutta lievien ja vakavien tapausten keskinäinen suhde on muuttunut. Nyt raportoidaan aiempaa enemmän lieviä tapauksia eli erilaista verbaaliakrobatiaa ja huonoa käytöstä, HUS Kiinteistöt Oy:n turvallisuuspäällikkö Seppo Ronkainen kertoo.

Henkilökuntaa opastetaan HUS:ssa panostamaan etenkin uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn.

– Ennakointi on kaiken a ja o. Konkreettisesti se tapahtuu välttämällä pitkiä odotusaikoja, jakamalla potilaille tarpeellista informaatiota ja toimimalla ammattimaisesti, positiivisesti ja selkokielisesti. Myös hoitohenkilökunnan rauhallisuus ja varmaotteisuus ovat ensiarvoisen tärkeää. Ja tiedettyihin ongelmatapauksiin ja -tilanteisiin varaudutaan tietenkin ennakkoon, Ronkainen kuvailee yleisiä toimintaohjeita.

Väkivaltaa vastaanotolla

HUS:n sairaaloissa tapahtuu vuosittain kymmenkunta fyysisen vamman aiheuttavaa välikohtausta, kaikista varotoimista huolimatta.

– Enää ei voida ajatella, että väkivallan kohteeksi joutuvat vain tietyntyyppisissä paikoissa työskentelevät. Se voi tapahtua missä vain ja myös milloin vain. Tosin on selvää, että psykiatriassa ja päivystysyksiköissä todennäköisyys tällaiseen on hieman muita työpisteitä suurempi, Ronkainen kertoo.

HUS:n työntekijät ovatkin joissakin tilanteissa turvautuneet myös lähestymiskieltoihin työrauhan takaamiseksi.

– Mehän emme laitoksena voi lähestymiskieltoa hakea, mikä on harmi. Yksittäiset työntekijät ovat näin tehneet joidenkin potilaidensa suhteen. Suurin osa lähestymiskielloista juontaa kuitenkin juurensa työntekijöiden yksityiselämästä.

Valelääkärin vaikutukset

Suurta yleisöä ja ammattikuntaa viime päivinä puhuttanut valelääkärijupakka ei ainakaan toistaiseksi ole vaarantaneet lääkäreiden työturvallisuutta.

– En usko, että se tulee vaikuttamaan työturvallisuuteen millään tavalla. Siinähän oli kyse huijarista eikä pätevästä lääkäristä. Alan käytäntöjä se tulee muuttamaan ja taustat tullaan jatkossa tarkistamaan rutiininomaisesti, Samuli Saarni vakuuttaa.

– En osaa arvioida vielä jupakan vaikutuksia. Usein suuret tapahtumat, kuten vaikkapa Sellon ammuskelu heijastuu meidän työhömme uhkailujen lisääntymisenä, Seppo Ronkainen pohtii.