Positiivisia uutisia Suomenlahden vesien tilasta

Myönteinen kehitys johtuu osin luonnonoloista, sillä Itämereltä ei ole tullut Suomen vesille hapetonta vettä. Toisaalta SYKEstä kerrotaan myös, että viimeaikaiset toimet saastepäästöjen pienentämiseksi ovat alkaneet vaikuttaa.

Vesien paranemisen ovat panneet merkille myös Suomenlahden ranta-asukkaat.

– Viime talvena Suomenlahden pintakerroksessa oli fosforia 20 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tämäkin on seurausta hyvistä happioloista, jotka ovat pitäneet fosforin ns. sisäisen kuormituksen alhaisena. Myös Pietarin yhdyskuntajätevesien tehostunut fosforinpoisto ja Fosforitin lannoitetehtaan jättimäisen päästön loppuminen tammikuussa 2012 pienentävät osaltaan fosforipitoisuutta etenkin itäisellä Suomenlahdella, toteaa erikoistutkija Seppo Knuuttila SYKEstä.

Lähes näihin päiviin saakka ammattikalastajana toiminut, nykyinen matkailuyrittäjä Martin Tillman sanoo, että vedet ovat kirkastuneet ja myös kalaa on tullut aiempaa enemmän.

– Nyt näyttää hyvältä. Vesi on paljon kirkkaampaa kuin takavuosina. Rakkolevä kasvaa tosi hyvin, sen näkee rannoilla syysmyrskyjen aikaan, Tillman kertoo.

Rakkolevä on yksi kasvi, joka kertoo veden puhtaudesta. Etenkin siikaa saa nykyisin takavuosia paremmin, ja myös taimenta on tulossa. Tillman sanoo, että taimenet ovat vielä enimmäkseen pieniä mutta se kertoo siitä, että tulevaisuus näyttää hyvältä.

SYKEn tutkimuksissa on selvinnyt, että nyt Suomenlahdella on aiempaa runsaammin myös pohjaeläimiä. Esimerkiksi pohjien hyvää tilaa osoittavia valkokatkoja löytyi kesällä 2012 selvästi useammilta paikoilta kuin vielä puoli vuosikymmentä sitten.

Merkittävä muutos on sekin, että itäisellä Suomenlahdella ei ole enää leviä merkittävästi muuta merialuetta enemmän. Viime vuosikymmenen puoliväliin saakka voimistunut rehevöityminen näyttää taittuneen koko merialueella, selvimmin juuri idässä.