Porvoon merialueen päästö koostuu laivojen öljyisistä jätevesistä

Jätteet ovat puolestaan peräisin useista laivoista, kertoi Suomen ympäristökeskuksen yli-insinööri Kalervo Jolma iltapäivällä nähtyään valvontalentokoneen alueelta ottamat kuvanauhat. -Kyse on laivojen konehuoneiden öljyjätteistä, minkä lisäksi joukossa voi olla laivojen polttoaineen separointijätteitä, Jolma tarkensi.

Öljyjätteet on ilmeisesti päästetty mereen laivojen odotusalueella Suursaaren lähistöllä. -Sieltä ne ovat ajelehtineet muotoaan muuttaen siihen, missä ne nyt ovat. Paikka on kansainvälisellä aluevesillä, mutta Suomen valvonta-alueella. Kyseessä ei Jolman mukaan ole selkeä, yhtenäinen öljyesiintymä. -Siellä on useampia muutaman sadan metrin pituisia ränninpätkiä, joita jäät liikkuessaan ovat paloitelleet. Lisäksi meressä on yksi vähän suurempi alue, jossa välissä on jo avovettäkin.

Paikalla oleva öljyntorjunta-alus Hylje on ohjattu puukonterän malliseen väylänpätkään, jossa öljyä on eniten. Koska kyseessä ovat tahalliset päästöt, öljymäärät eivät Jolman mukaan ole niin suuria kuin vahinkotapauksissa. -Vahingoille on nimittäin tyypillistä se, että öljyä on vuotanut suuria määriä joko laivan polttoainetankeista tai lastitankeista. Tässä on kuitenkin siis kyse laivojen jäteöljyistä, joita on pumpattu muutamia kuutioita aina kustakin laivasta jäälle, Jolma huomautti.

Vuosittain Suomen valvonta-alueella havaitaan satakunta päästöä. -Kukaan ei tiedä, kuinka paljon päästöjä todellisuudessa sattuu, mutta huomattavasti enemmän niitä kuitenkin on, Jolma totesi.

Halli pysyy kotisatamassaan
Vielä ei tiedetä, kuinka paljon määrällisesti öljyjätteitä mereen on Kalbådagrundin lähistöllä joutunut. -Luonnon kannalta mistään massiivisista lintujen likaantumisista tässä ei ole kysymys, hän totesi. Helsingin vartiolentueen lentäjät havaitsivat öljyalueen jäiden seassa Kalbådagrundin eteläpuolella sunnuntaina.

Hylje aloitti öljyn keräyksen heti maanantain vastaisena yönä kello yhden jälkeen Kalbådagrundin lähellä kelluvan öljylautan keruuta jatkettiin erityisellä öljyntorjuntakauhalla maanantaina. Huokoiseen jäähän osittain imeytyneen öljyn keräys on vaikeaa, joten siihen menee pitkä aika, arvioi puolestaan insinööri Erkki Mykkänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Paikalla olevan öljyntorjunta-alus Hylkeen miehistö yrittää hänen mukaansa keksiä uusia puhdistuskeinoja. Yhtenä vaihtoehtona käyttöön otettiin jäiden pesu laivan paloruiskulla, kun aurinko oli päivällä lämmittänyt öljyn taas juoksevaan muotoon.

Öljyn esiintymisalueella on torjuntatöissä 54 metriä pitkä öljyntorjunta-alus Hylje, ja näillä näkymin toinen öljyntorjunta-alus, Halli, pysyykin vielä kotisatamassaan Turun Pansiossa. -Suomen ympäristökeskuksen tämänhetkisen päätöksen mukaan sinne ei tarvitse lähettää avuksi Hallia. Tarpeen mukaan voimme arvioida asiaa uudestaan myöhemmin, kertoi Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi iltapäivällä.
Toinenkin läikkä Suomenlahdella
Suomen ympäristöviranomaiset havaitsivat maanantaina aamupäivällä toisenkin öljyläikän Suomenlahdella. Kyseessä oli pieni esiintymä laivaväylällä Porvoon majakan lähellä. -Ulkovartiolaiva ja öljyntorjunta-alus Merikarhu kävi katsomassa sen ja antoi raportin Helsingin meripelastuskeskukseen, Erkki Mykkänen kertoi. Hänen mukaansa tämä ja sunnuntaina Kalbådagrundin eteläpuolella havaittu paljon suurempi öljyesiintymä eivät liity toisiinsa.

"Öljyä paljon paikallisesti"

Öljyntorjunta-alus Hylje kerää Kalbådagrundin eteläpuolella öljyä talteen erityisellä öljyntorjuntakauhalla, jonka edessä on harjarumpu. -Öljy tyhjenee kauhaan, josta se pumpataan siirtopumpulla aluksen tankkeihin, Mykkänen selitti öljynkeräystekniikkaa. Öljyn keruuta hankaloittaa se, että työtä ei tehdä avovedessä. Niinpä jää täytyy Mykkäsen mukaan ensin "purskutella" kauhalla veteen, minkä jälkeen öljy yritetään liottaa irti jäistä. -Mutta nyt kevätjää on puikkoontunut, ja auringon lämmittämä öljy on valunut jäiden sisälle puikkojen rakosiin. Niistä öljy ei niin vain "hyppääkään" pois, hän selitti.

SYKE ottaa mereen valuneesta öljystä näytteitä, ja niiden vesipitoisuudesta voidaan tehdä päätelmiä mm. siitä, kuinka kauan öljy on meressä ollut. Pinta-alaltaan öljyläikkä ei ole kovin suuri, sillä avovedessä on Mykkäsen mukaan tavattu jopa kymmeniä kilometrejä pitkiä vanoja laivojen pumpatessa öljyä ulos kulkiessaan. -Mutta kun tässä on ilmeisesti kyseessä seisovien laivojen tekemät öljyläikät, niin öljyä on paikallisesti paljon, Mykkänen kertoi.

Valvontalentoihin kaksi konetta
Suomen valvonta-alueella laivojen tahallisia päästöjä valvotaan Rajavartiolaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä kahden valvontalentokoneen voimin. -Meillä pyritään lentämään viikossa kaksi lentoa yli kaikkien liikennealueiden, yli-insinööri Kalervo Jolma selitti.

Suomen valvonta-alueella havaitaan vuosittain noin 100 päästöä, mutta kiinnijääminen itse teosta on Jolman mukaan ollut hyvin harvinaista. -Kaikkein tärkeintä olisi päästöjen ennaltaehkäisy, ja siihen tähtää mm. se, että Itämeren satamissa ei laivoilta peritä erityistä jätemaksua, Jolma huomautti.

(MTV3-STT)
Avoveteen leviävä öljy voi vahingoittaa lintuja
Suomalaisilla nerokkaita jääolojen öljyntorjuntakeinoja
Ympäristöministeri Enestam huolestunut
Katso myös Tommi Mannisen juttu aiheesta

(Yhdeksän uutiset 21.04.2003).

Suomen ympäristökeskuksen Internet-sivut
Valtion öljyntorjunta-alukset