Portugalilaiset pelkäävät: Tuoko IMF:n väliintulo taas pula-ajan?

Portugalilaisilla on kokemuksia ulkomaisesta talousavusta 1970- ja 1980-luvuilta. Maa joutui turvautumaan IMF:n apuun kahdesti, vuosina 1978 ja 1983. Kummallakin kerralla valuuttarahaston sanelemat ehdot kiristivät vöitä niin kireälle, että IMF on portugalilaisten mielissä kuin suuri musta mörkö.

Bensa loppui, sokeria ja riisiä säännösteltiin

Vastikään diktatuurinsa kaataneessa Portugalissa elettiin vuonna 1978 monenlaista myllerrystä. Hallitukset vaihtuivat tämän tästä, ja lakkoilevat kansalaiset marssivat loputonta mielenosoitusmarssia.

Huoltoasemilla ei ollut bensaa, leipomoiden leipähyllyt ammottivat tyhjyyttään. Sokeria ja riisiä säännösteltiin. Inflaatio söi tilipussia. Valuutta menetti kahdessa vuodessa viidenneksen arvostaan.

Maa oli tuolloin Euroopan takapajula, siirtomaansa menettänyt, kutistunut köyhä kolkka. Teollisuutta ei ollut juuri nimeksikään, maataloustuotanto oli alkeellista.

Mutta talouskuuri tepsi - tosin vain hetkeksi, sillä viisi vuotta myöhemmin valtion kassa oli jälleen tyhjä.

Toisella kierroksella tuhannet kävivät töissä ilman palkkaa

Poliittiset olot olivat jo rauhoittuneet, kun Portugali vuonna 1983 joutui uudelleen talouskriisin kurimukseen. IMF tuli jälleen apuun, aiempaa tiukemmin ehdoin.

Seurauksena inflaatio ampaisi korkeuksiin ja työttömyys kasvoi nopeasti. Monin paikoin maaseudulla nähtiin nälkää.

Syntyi myöhästyneiden palkkojen käsite: kymmenet tuhannet työntekijät, niin valtionyrityksissä kuin yksityisissäkin, kävivät kuukausien ajan töissä saamatta palkkaa tai vain pienen osan siitä.

Monia etuuksia leikattiin. Esimerkiksi meikäläistä vuosilomakorvausta vastaava 13:nnen kuukauden palkka puolitettiin.

Uhraukset kuitenkin kannattivat: kahden vuoden kuluttua inflaatio pysähtyi, ja maa alkoi vähitellen toipua suuresta lamasta. Apua talouskasvuun saatiin nyt Euroopan yhteisöstä, jonka jäseneksi Portugali liittyi 1986.

EU lapioi rahaa Portugaliin aina 1990-luvun lopulle asti. Se oli tarpeen, koska maa oli monelta kantilta arvioituna pari vuosikymmentä muuta Eurooppaa jäljessä. Rahaa käytettiin muun muassa teiden, rautateiden ja tietoliikenneverkon nykyaikaistamiseen. Rahaa tuli paljon, ja aina joku saattoi tehdä voittoja sopimuksia neuvoteltaessa.

Talous kasvoi, ja parhaimmillaan työttömyys oli EU:n alhaisimpia. Mutta lihavat vuodet päättyivät jo aikaa sitten.

Julkisilla yrityksillä palkkarahat vain elokuulle asti

Tämänkertainen talouskriisi on edellisiä pahempi. Mutta Portugalissa katsotaan, että ainakin osasyy siihen on kansainvälisessä talouslamassa. Vaikka taloutta ei olisikaan hoidettu erityisen leväperäisesti, ei oma vakautusohjelma kerta kaikkiaan ole riittänyt.

Vienti ei vedä - se vähä, mitä Portugalin vientiteollisuudesta on jäljellä. Julkiset yritykset ovat taas pulassa. Valtionrautateillä sekä Lissabonin ja Porton metroilla on palkkarahoja vain elokuulle asti.

Mitä lie EU:lla ja IMF:llä takataskussaan tällä kertaa?

(MTV3 - Diário de Notícias - Público - SIC)