Poronomistajat pelkäävät joukkotuhoa

Lämmintä hautovassa maassa kasvusto on alkanut homehtua. Poro on sen verran kranttu, ettei se koske ruokaan, joka haiskahtaa hiemankin homeelta, sanoo Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Paavo Autto. Uhkana on myös kasvien jäätyminen niin pahoin, ettei poro kykene enää kunnolla hyödyntämään ravintoa.

Raattaman lähistöllä Enontekiön puolella tokat hajosivat muutamassa päivässä kilometrien alueelle. Poromiesten mukaan porot ovat alkaneet vaeltaa ruuan perässä.

Pelastuksen toisivat sään uusi lauhtuminen ja lumen sulaminen, jolloin maapohja pääsisi jäätymään kunnolla ja kasvit tuulettumaan. Toivo on kuitenkin vähäinen, kun menossa on jo marraskuun loppupuoli, arvelee Autto.

Tuhot pian vastassa

Porotuhot ovat edessä nopeasti, ellei säiden haltijan mieli muutu. Tilanne on onnettomin alueella, jota myös vasakuolemat koettelivat pahiten. Vaikeimmalta tulevaisuus näyttää heti Ylä-Lapin tuntureiden eteläpuolella olevissa paliskunnissa. Poroja näissä noin kymmenessä paliskunnassa on kaikkiaan yli 50 000.

Autto muistuttaa, että poronomistajille on vasta nyt selviämässä viime kevään vasakuolemien todellisuus. Takatalvi tappoi paikoin tulokkaat tarkkaan, sillä eräillä alueilla tokkien pääluvusta vain vajaat kymmenen prosenttia on vasoja.
-Useille poronomistajille ei teurastuskausi ole vasakadon takia tuomassa tuloja. Samalla pitäisi löytää rahaa uuden tuhon estämiseksi. Yhtenä keinona on harkittu tarhausta. Ruokinta maksaa kuitenkin pari markkaa poroa kohden päivässä. Loppusummasta tulee melkoinen, sillä talviruokintaa on jatkettava toukokuuhun asti. Myös uusia aitoja olisi ilmeisesti pystytettävä.

Autto suosittaa osa-avuksi lisäteurastuksia.
-Nyt kannattaisi myydä myös niitä poroja, joita oli aiottu säästää eloon. Menekkivaikeuksia lihan lisätarjonnalle ei ole, sillä vasakadon takia teurastukset ovat niukentumassa 20-30 prosenttia normaalista. Teuraita odotetaan löytyvän reilut 80 000, kun viime vuonna lihoiksi laitettiin noin 120 000 poroa.

Ongelmallinen talviruokinta

Poronhoitoalueen eteläosissa ruokinta on tuttua. Sen sijaan ylempänä Lapissa, tuhon pahiten uhkaamalla alueella, porot elävät suurelta osin luonnon tarjoamalla ravinnolla.

Luonnon varassa täysin elävän poron elimistö sopeutuu talveen. Sen elintoiminnot hidastuvat ja ruuansulatus käyttää ravinnon tehokkaammin kuin lumettomalla kaudella runsaan ruuan aikana.

Talviruokinnan ongelma on, ettei sitä voi lopettaa kesken. Ruokitun poron elimistö toimii kuin kesällä. Jos ravinnon antaminen lopetetaan liian aikaisin, poro todennäköisesti menehtyy. Sen ruuansulatus ei ehdi enää sopeutua talveen.
(STT)