Populistit vahvistavat otettaan EU-parlamentissa

Nationalistiset ja populistiset ryhmät ovat vahvistamassa otettaan Euroopan parlamentissa. Äärioikeisto eteni vahvasti etenkin Ranskassa, jossa EU:sta ja eurosta eroa ajava kansallinen rintama oli ovensuukyselyjen mukaan kirimässä selvään vaalivoittoon.

Marine Le Penin johtamalle kansalliselle rintamalle povattiin jo vaalien alla Ranskan ykköspuolueen paikkaa, mutta kyselyissä mitattu 25 prosentin kannatus ylitti odotukset. Le Pen vaati selvän vaalivoittonsa turvin Ranskan parlamentin hajottamista ja uusia vaaleja.

– Mitä muuta presidentti voi tehdä tällaisen tuloksen jälkeen, hän sanoi tv-haastattelussa.

EU-parlamentissa kansallinen rintama on saamassa 24 paikkaa nykyisen kolmen sijaan. Äärioikeisto vahvisti ovensuukyselyiden mukaan kannatustaan myös Tanskassa ja Itävallassa.

EU-kriittisten ryhmien arvioitiin saavan jopa 30 prosenttia parlamentin 751 paikasta. Protestiliikkeet ovat kuitenkin hyvin hajanainen joukko, joka jakaantuu useisiin ryhmiin parlamentin oikealle ja vasemmalle laidalle. Väistyvässä parlamentissa heillä on ollut yhteensä noin 20 prosenttia paikoista.

Laitavasemmistossa kannatustaan vahvisti etenkin kreikkalainen Syriza-puolue, joka on tullut tunnetuksi äänekkäänä tukipakettipolitiikan vastustajana. Puolue johti vaali-iltana odotetusti ovensuukyselyjä ja näytti saavan jopa 30 prosenttia äänistä. 

Ryhmäjako uusiksi 

Vaalien jälkeen parlamentin protestiryhmät järjestäytyvät pitkälti uudelleen. Suomessa ennakoitua heikommin pärjänneiden perussuomalaisten tuleva EU-ryhmä on epäselvä.

Puheenjohtaja Timo Soini lentää tänään Brysseliin neuvottelemaan asiasta. Puolueen on arvioitu liittyvän parlamentin laitaoikeistossa istuvien brittikonservatiivien kanssa samaan ryhmään.

Parlamentin suurimman ryhmän paikka näytti pysyvän odotetusti keskustaoikeistolaisella EPP:llä. Ensimmäisissä ennusteissa puolue johti sosialisteja vajaan 20 paikan erolla. Sosialistit eivät tunnustaneet illalla tappiotaan, vaan huomauttivat, että EPP:n kannatus on pudonnut jopa neljänneksen edellisvaaleista.

EU-vaalien keskimääräinen äänestysvilkkaus pysyi edellisvaalien tasolla eli 43 prosentissa. EU-parlamentin mielestä lukema oli hyvä merkki, koska äänestysinto on tähän asti laskenut ensimmäisistä europarlamenttivaaleista 1979 lähtien.

Suomessa äänestysprosentti oli 40,9 eli hieman viime vaaleja korkeampi. 

Lue myös:

    Uusimmat