Politiikka ei kiinnosta nuoria - myöskään tietoa ei löydy

Nuorten ja heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien suomalaisten tietämys maamme poliittisesta järjestelmästä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan siinä ovat selvästi heikompia kuin korkeammin koulutetuilla.

Turun yliopistossa tehdystä kyselytutkimuksestä käy ilmi kuitenkin, että kokonaisuudessaan suomalaisten politiikan tietämystä voidaan pitää varsin kohtuullisena.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Elo Turun yliopistosta kertoo, että viime kevään aikana tehdyssä kyselytutkimuksessa haluttiin selvittää suomalaisten tietoutta mm. poliittisesta järjestelmästämme ja Euroopan unionista.

- Parhaiten suomalaiset menestyvät oman maamme poliittisessa tietämyksessä. Euroopan unioniin liittyvissä asioissa oli puolestaan paljon puutteita, Elo selvittää MTV:n uutisten haastattelussa.

- Suurin osa vastaavista tutkimuksista on tehty aiemmin Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen tuloksiin verrattuna suomalaiset pärjäsivät vähintäänkin yhtä hyvin, Elo jatkaa. Amerikkalaisten kohdalla kysymykset ovat kuitenkin olleet hieman erityyppisiä, mikä osaltaan vaikuttaa tuloksiin ja eri tutkimusten vertailtavuuteen.

Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvisi, että suomalaiset ymmärtävät kohtuullisesti, miten yhteiskuntamme päätöksenteko toimii. Elon mukaan suomalaisilla on hyvä näppituntuma esimeriksi poliittisista instituutioista ja omista vaikutuskeinoistaan yhteiskunnassamme. Nuorten suuri kiinnostuksen puute politiikkaan kuitenkin huolettaa tutkijoita.

- Mikä on meitä tutkimusryhmässä erityisesti mietityttänyt, on se, että miksi EU ei kiinnostaa suomalaisia ja miksi tietämys EU:sta ei ole samalla tasolla kuin kotimaan politiikan suhteen, Elo selvittää.

Kansalaisten mielikuvia ja asenteita Euroopan unionia kohtaan mittaavissa tutkimuksessa on usein noussut esille se, että EU koetaan etäisenä monimutkaisena instituutiona.

- Suomalaiset eivät näytä olevan kiinnostuneita siitä, mitä Euroopan unionissa tapahtuu.

Esimerkiksi osallistuminen Euroopan parlamentin vaaleihin on selvästi matalampi kuin kansallisiin vaaleihin.

- Aineistossa näkyi selvästi, että ne joiden tietämys poliittisesta järjestelmästämme oli heikompi, olivat selvästi haluttomampia äänestämään kuin ne, joilla tietämystä oli enemmän, Elo kertoo.

Tutkija Kimmo Elo peräänkuuluttaa sellaisen materiaalin tai kirjallisuuden lisäämistä, jossa Suomen poliittisesta järjestelmästä kerrottaisiiin selkokielellä. Usein kirjallisuus on tiedeyhteisön käyttöön tarkoitettua tutkimuskirjallisuustta, joka ei asiaa tutkimattomalle välttämättä aukene.

- Nuoret haluaisivat monesti ottaa selvää (Suomen poliittisesta järjestelmästä), mutta tiedonhankintaan tarvitaan helposti omaksuttavaa kirjallisuutta. Yleissivistävää kirjallisuutta ja materiaalia tarvitaan enemmän - se parantaisi myös tietämystä, Elo sanoo.

Tutkijan mukaan nuorten kiinnostamattomuus politiikkaan on asia, johon olisi selvästi puututtava. Hänen mukaansa aiheen seurantatutkimus olisi tärkeää, jotta voidaan systemaattisesti selvittää, tapahtuuko kehittymistä, kun nuoret vanhenevat.

- Henkilökohtaisesti en ole erityisen huolestunut suomalaisten poliittisen järjestelmän tietämyksestä, mutta jos kaikista heikoimmassa asemassa ja nuoret olevat eivät osaa hakea etuuksiaan tietämyksen puutteen vuoksi, tietämyksen ja tiedon merkitys yhteiskunnassa korostuu. Jos meillä on sellaisia ryhmiä, jotka selvästi jäävät jälkeen, heidän asemansa parantamiseen tulisi uhrata sekä aikaa että resursseja.

Vaalikeskustelujen puolella käydään keskustelua, että onko nuorten poliittinen passiivisuus pysyvämpi ilmiö. Elo muistuttaa, että mikäli nuorten passiivisuus jämähtää samalle tasolle, tietämys tuskin kasvaa. Tämän jälkeen omia osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa on vaikea enää hahmottaa.

Lue myös:

    Uusimmat