Poliisin yleinen moka: Vääränlainen kysymys lapselle

Poliisi kysyy lapselta, oliko miehellä parta vai ei. Lapsi vastaa aikuisen mieliksi kyllä, vaikka ei tiedä vastausta. Näin poliisi saattaa vahingossa tulla johdatelleeksi lasta, joka on joutunut rikoksen uhriksi.

– Jos lapsen kykyjä kertoa ei huomioida, saattaa asioita jäädä pimentoon tai suurin osa kertomuksesta voi tulla haastattelijan suusta, kertoo oikeuspsykologi Julia Korkman.

Usein lapsen kertoma on ainut saatavissa oleva näyttö.

Korkmanin mukaan kuuleminen voi olla lapselle epämiellyttävä kokemus, jos haastattelija ei osaa tehtäväänsä. Lapsi voi esimerkiksi ajatella, että on poliisiasemalla, koska on tehnyt jotain väärin.

Korkman on ollut mukana kirjoittamassa aiheesta kirjaa.

Koulutettuja poliiseja liian vähän

Lasten kuulemiseen täydennyskoulutettuja tutkijoita ja tutkinnanjohtajia on nyt muutamia kymmeniä. Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin mukaan koulutettuja poliiseja on vielä liian vähän.

– Heitä ei ole ollut käytettävissä kaikissa tilanteissa, mutta tämä on hyvää vauhtia korjaantumaan päin, Himberg sanoo.

Ensi vuoden alusta tutkinta pitää pyrkiä antamaan perehtyneelle tutkijalle. Tätä edellyttää uusi laki.

Alle 15-vuotiaan lausunto tulee oikeudessa yleensä videolta, joka on nauhoitettu esitutkinnan kuulemisesta. Esimerkiksi Ulvilan murhajutun tulevassa oikeudenkäynnissä kuullaan lasten kertomuksia tallenteina. Ainoastaan perheen vanhinta lasta aiotaan pyytää oikeuteen, sillä hän on ehtinyt täyttää 15 vuotta.

Videokuulemisessa poliisin sijaan lasta voi haastatella myös asiantuntija, kuten psykologi.

Aina lapsi ei puhu mitään

Lapselle pitäisi kertoa lapsen ikään sopivalla tavalla kuulemisen säännöistä. Alle 10-vuotiaalle voi havainnollista valehtelua konkreettisella esimerkillä: "Jos sanoisin sinulle, että minulla on punaiset sukat, onko se sinun mielestä totta vai ei?"

Korkmanin mukaan lasta pyritään kuulemaan ilman vanhempaa.

– Jos pienen lapsen äiti tai isä istuu vieressä, lapselle on kummallista, ettei vanhempi vastaa, Korkman sanoo.

Itä-Uudenmaan poliisin rikosylikonstaapeli Sanna Rentola kertoo, että lapsi voi myös yrittää säästää vanhempiansa.

– Lapsen on helpompi kertoa, kun hänen ei tarvitse vilkuilla, missä vaiheessa äitiä alkaa itkettää.

Teinien taas voi olla vaikea kertoa esimerkiksi alkoholin käytöstä vanhemman ollessa vieressä. Vanhemmat voivat seurata kuulemista televisiosta toisesta huoneesta tai myöhemmin videolta.

Hyvin ujoa lasta kuullaan mahdollisuuksien mukaan useamman kerran.

– Asiaan mennään vasta, kun lapsi on saatu juttelemaan jostain ihan muusta, kuten vaikka kesälomaretkestä. Joskus jos lapsi on hyvin jännittynyt, ei ensimmäisellä kerralla edes yritetä päästä aiheeseen.

Joskus on hyväksyttävä, ettei lapsi kerro epäilystä yhtään mitään.

(MTV3 - STT)