Poliisi neuvoo rikkaita varautumaan sieppausuhkaan

Turvayhtiö Milsecin mukaan erilaisten uhkausten määrä kasvaa tulevaisuudessa todennäköisesti myös Suomessa samaa tahtia kuin suomalaisten varakkuus.

- Varallisuuden kasvu huomataan kyllä ulkomailla. Mitä suurempi taloudellinen kuilu naapurimaihin syntyy, sitä enemmän se lisää rikollisten mielenkiintoa Suomea kohtaan, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Janne Kaasinen Milsecistä.

Kaasisen mukaan sekä ympärivuorokautisten turvamiesten että turvallisuusvinkkien kysyntä on kasvanut. Huolissaan ovat etenkin julkisuuden henkilöt sekä rikkaat.

Myös poliisilta kysytään nyt aiempaa useammin, kuinka lisääntyvään uhkaan tulisi varautua.

- Meihin on oltu viime vuoden jälkeen enenevissä määrin yhteydessä erilaisista turvallisuusuhista ja me olemme jakaneet tietoa tietyille kohderyhmille. Olemme pitäneet luentoja ja neuvoneet ihan yksityiskohtaisestikin joitakin ihmisiä, kuinka esimerkiksi perinteisen sieppauksen tai tiger kidnapping -tyyppisen tilanteen tullen tulee toimia, kertoo rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä.

Tiger kidnappingissä sieppaus kohdistetaan esimerkiksi yrityksen keskijohdon perheeseen. Sieppauksen tavoitteena on päästä käsiksi yrityksen rahoihin.

- Tämä on sellainen ilmiö, jota meillä ei vielä ole, mutta Euroopassa kylläkin, jatkaa Tolvanen.

Tiger kidnapping on tuttu ilmiö useassa Euroopan maassa. Muun muassa Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa yritysten keskijohto on joutunut uhkailujen kohteeksi.

- Tämän tyylisten rikosten tekijät tulevat hyvin pitkälti entisen Jugoslavian alueelta, Balkanin alueelta. Siksi me poliisissa koetamme pitää tiedustelutiedot niin hyvinä, että pystyisimme ennaltaehkäisemään mahdolliset sieppaukset, kuvaa Tolvanen.

Viimevuotinen Herlinin tapaus kuitenkin osoitti, että yksittäinen suomalainenkin voi sieppauksen tehdä.

Veropörssit varkaiden aapisia

Rikollisten silmin vuosittain julkaistavat listaukset Suomen varakkaimmista kansalaisista ovat herkullinen tietolähde.

- Jos asettuu rikollisen paikalle, niin ovathan nämä veropörssit ensisijaisia tiedon lähteitä. Lisäksi myös sosiaalinen media on nykyään kanava, jonka kautta on helppoa seurata missä henkilö asuu, kenen kanssa hän liikkuu ja niin edelleen, toteaa Kaasinen.

- En osaa sanoa, mistä nämä potentiaaliset sieppaajat tietonsa hankkivat, mutta tokihan nämä verokalenterit ja -listaukset ovat yksi mahdollinen kanava. Tietysti myös julkisuus, lehdistö, netti, tiedotusvälineet, ne levittävät tietoa ketkä ovat varakkaita ja kenellä taas on mahdollisuus päästä varoihin käsiksi, jatkaa Tolvanen.

Potentiaalisten sieppauksen kohteeksi joutuvien määrä on Suomessa Tolvasen mukaan suuri.

- Jos lasketaan mukaan kidnappaukset, joissa yrityksen keskijohdon perheenjäsenien kautta pyritään päsemään käsiksi firman rahoihin, niin kyllähän tällaisia ihmisiä on Suomessa hyvinkin paljon. Ja heitä, ketkä oman varallisuutensa takia ovat kiinnostavia, kyllähän heitäkin on satoja, ellei tuhansia.

Sieppausuhan kasvusta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.