Poliisi ja oikeuslaitos puljaavat paperien kanssa ainakin vuoteen 2018

Oikeusprosessia merkittävästi nopeuttava järjestelmä saadaan kuitenkin toimintaan aikaisintaan vuonna 2018, vaikka hankkeen valmistelu alkoi jo kuusi vuotta sitten. Sopimus järjestelmää rakentaneen Tieto Oyj:n kanssa purettiin viime kesänä.

– Vitja-hanke on aloitettu kokonaan uudelta pohjalta, hyödyntäen sitä, mitä Tiedon hankkeessa jo hyväksyttiin. Valtiovarainministeriö tekee kustannushyötyanalyysin, uusi toimittaja kilpailutetaan vasta sen jälkeen, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Nergillä sekä Poliisihallituksessa Vitjaa edistävä hankepäällikkö Mika Pasanen pitävät mahdollisena, että järjestelmä rullaa täydellä teholla vuoden 2018 aikana. Tiedon hanketta yritettiin rykäistä kasaan yhtenä kokonaisuutena, nyt edetään pala kerrallaan.

Nämä hankkeen osat valmistuivat

Tieto Oyj:n aikana hankkeesta valmistui viiden vuoden aikana rekisteröityjen tuntomerkkirekisteri, jossa on rikoksesta epäiltyjen tuntomerkkejä ja ulkomaalaislain perusteella rekisteröityjen ihmisten tuntomerkit.

– Lisäksi meillä on valmiina dokumentaatiota ja osa sovellutuksista, joita me tullaan seuraavan kilpailutuksen jälkeen jatkamaan. Ollaan rakennettu vahva hankehallinnan omaohjaus, joka on annettu Hallinnon tietotekniikkakeskuksen ja poliisihallituksen käsiin, kertoo Mika Pasanen.

– Jos ja kun päästään tästä kilpailutukseen, niin ensi vuoden aikana meillä on ensimmäinen kokonaisuus käyttöönotettavissa, perusjärjestelmän moottori ja poliisin uusi kuulustelujärjestelmä, Pasanen kertoo.

Aikataulu ei riipu vain Vitjasta

Järjestelmä, jossa tieto tuomioista ja tutkinnasta kulkisi sähköisesti poliisin ja oikeusviranomaisten välillä, valmistuu kokonaisuudesta viimeisimpänä, aikaisintaan vuonna 2018.

Aikataulu ei ole kiinni vain Vitjasta, vaan myös oikeushallinnossa kehitteillä olevasta Aito-järjestelmästä, joiden toiminnot on tarkoitus yhdistää oikeusprosesseja pitkittäneiden paperipinojen pienentämiseksi.

– Tämähän mahdollistaa sen, että pääsemme perinteisestä pöytäkirjojen postittamisesta, lähettämisestä vieläpä jossain tapauksessa faksaamisesta lopullisesti eroon. Tämän tyyppisissä kysymyksissä poliisi saa syyttäjältä ja tuomioistuimelta ratkaisutiedot välittömästi sähköisesti käyttöönsä, niin se sitten parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta poliisin päässä, voimme päättää asioita reaaliaikaisesti, Pasanen selventää.

Sähköinen järjestelmä parantaisi takaisi myös paremman oikeusturvan ja nopeuttaisi todisteiden käsittelyä, kertoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

– Nythän on mahdollista käyttää digitaalista materiaalia, esimerkiksi jos videoidaan poliisikuulustelu, niin sitä voidaan käyttää myös tuomioistuimessa. Ei tule väitteitä siitä, kuka sanoi mitä ja kuka allekirjoitti mitä vaan kaikki näkevät suoraan saman informaation.

Juhlallista

Vuonna 1984 poliisiuransa aloittanut Pasanen odottaa uutta Vitjaa jo kuumeisesti. Hän ei kaipaile mennyttä teknologiaa, mutta pieni nostalgiatrippi on välillä paikallaan.

– Oli silloin juhlallista, että lähin faksi oli 45 kilometrin päässä, kun piti sähköistä tiedonvälitystä tehdä.

Siihen aikaan kirjoituskoneiden keskimääräinen käyttöikä oli 25 vuotta, joten paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa tältäkin osin, Pasanen naurahtaa.