Poliisi ei pidä netin rikoskeskustelusta

– On kiusallista, jos sosiaalisessa mediassa tehdään väärästä henkilöstä murhaaja, Oksanen sanoo.

Väärästä henkilöstä spekuloinut voi tulla syyllistyneeksi itse rikokseen.

Poliisit eivät tahallaan jätä asioita kertomatta. Esimerkiksi kotietsinnöistä on enemmän hyötyä, jos epäilty ei tiedä sitä etukäteen.

– Pahimmillaan spekuloinnin takia voi jopa jäädä rikos selvittämättä, Oksanen sanoo.

Oksanen ja Ylikangas ovat olleet kirjoittamassa Sosiaalisen median uhat ja mahdollisuudet -artikkelia, joka julkaistiin maanantaina.

90 prosenttia nettirikoksista on piilossa

Viimeaikaisille ampumatragedioille on yhteistä se, että ampujat ovat viettäneet paljon aikaa netissä.

– Ehkä netissä voi olla enemmän sellainen kuin oikeasti haluaisi olla, Ylikangas pohtii.

Vaikka sosiaaliseen mediaan ladataan paljon odotuksia, poliisilla on vain vähän keinoja löytää esimerkiksi ampujia ennalta.

– Poliisi löytää heidät vain sattumalta, Oksanen sanoo.

Muutoinkin kaikkiaan 90 prosenttia netin rikollisuudesta ei tule poliisin tietoon. Tietoturvarikoksissa ihmiset eivät välttämättä edes tiedä joutuneensa rikoksen kohteeksi, kun taas pedofilian uhrit eivät halua kertoa asiasta.

Yrityksiin kohdistuvissa nettirikoksissa taas halutaan suojata yrityksen mainetta: esimerkiksi pankki ei välttämättä halua kertoa sitä kohtaan tehdystä nettihyökkäyksestä.

Maalaisjärki unohtunut netissä

Monilta netinkäyttäjiltä on unohtunut yksinkertainen maalaisjärki.

– Sähköpostihuijauksiin on menetetty satojatuhansia rahaa, vaikka huijaussähköposti on sekoitus viroa, englantia ja huonoa suomea, Oksanen sanoo.

Opettajien ohje sosiaaliseen mediaan on yksinkertainen: nettiin ei kannata ladata mitään sellaista, mistä sinut voi yksilöidä. Esimerkiksi pedofiili voi löytää uhrinsa, jos perheen nettikuvissa näkyy perheen auton rekisterinumero.

Poliisilla ei ole mahdollisuutta puuttua kaikkeen netissä rehottavaan rikollisuuteen. Siksi ennakointi on tärkeää. Oksanen ja Ylikangas korostavat erityisesti vanhempien roolia lasten netin käytön opettelussa.

– Kun lapsi lähtee kouluun, vanhemmat saattavat lapsen kouluun risteys kerrallaan. Mutta entäs kotona, Ylikangas kysyy.

(MTV3 - STT)