Poimijoiden apunumerosta tulikin medianumero – ongelmayritykset yhä iso riesa

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden yhteydenotot kesällä avattuun neuvontapalveluun ovat jääneet vähäisiksi.

Pari kuukautta toiminnassa ollut neuvontapalvelu on ollut pääasiassa kansalaisten, median ja yrittäjien neuvontanumero.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimesi heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston vastaamaan ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden yleisistä neuvontatehtävistä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Yksi tavoitteista oli toimia ongelmia ehkäisevästi.

– Kysyntä on ollut hieman hiljaisempaa kuin mitä odotettiin, mutta se toivottavasti kertoo siitä, että marjanpoiminnassa ei ole ollut niin paljon ongelmia kuin viime vuonna, sanoo hallintoneuvos Olli Sorainen TEM:istä.

– Suurin osa kysyjistä on ollut yrittäjiä, mutta myös median edustajia.

Soraisen mukaan tietoa neuvontapalvelusta on viety kentälle yrittäjien kautta. Poimijoita tulee vuosittain Suomeen yli 4 000 henkilöä, valtaosa Thaimaasta.

– Yhteystiedot on naulattu esimerkiksi majapaikan seinään, osin myös thaimaankielisellä käännöksellä varustettuna. Toisaalta edustuston henkilökunta informoi tästä palvelusta viisumia haettaessa. Jatkossa markkinointia pitää tietysti tehostaa ja laajentaa niin, että sitä pystyisi käyttämään suullisesti thaimaan kielellä.

Ongelmayritykset laiminlyövät säännöt

TEM ja Ulkoministeriö ovat tänä vuonna tehneet yhteistyötä muun muassa niin, että kaksi virkamiestä on kiertäneet kentällä ja havainnoineet tilannetta majapaikoissa ja yrityksissä.

– Verrattuna aikaisempiin vuosiin ongelmia on ollut vähemmän. Ainakin suuret, järjestäytyneet marjayritykset ovat kehittäneet toimintojaan ja sopineet elinkeinon sisäisistä, eettisistä koodeista. Ongelmat ovat keskittyneet enemmän järjestäytymättömiin yrityksiin, jotka eivät itse harjoita jatkojalostusta vaan myy poimijoiden marjoja eteenpäin.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajan Simo Moision mukaan yhdistyksen jäsenyritykset ovat kaikki saaneet viime kesänä laaditut käytösohjeet jaettavaksi poimijoilleen. Ongelma on Moisionkin mukaan järjestäytymättömät yritykset ja jäsenyritysten hankkijat.

– Osa näistä laiminlyö ohjeita ihan selkeästi. Meille on tullut tänä kesänä palautetta luonnon roskaamisesta, laittomista nuotioista metsäteiden varrella, liian lähellä asutuksia olemisesta. Tämä on edelleen ongelma osalle poimijoista ja yrityksistä.

Moision mukaan vastuu on ulkomaalaisia poimijoita kutsuvilla yrityksillä sekä viranomaisilla, jotka antavat yrityksille luvan kutsuihin.

– Toivoisi, että nämä tahot velvoitetaan ottamaan ohjeet käyttöön ja perehdyttämään poimijat. Nyt koko alan maine kärsii siitä, kun jotkut toimivat omine lupineen luonnossa.

Myös kansalaiset ovat olleet yhteydessä Työ- ja elinkeinoministeriöön marjanpoiminta-asioissa.

– Palaute on edelleen samansuuntaista - ihmisiä harmittaa metsiin jätetyt ruokapakkaukset, poiminta liian lähellä asutusta ja kuljetaan teillä, jotka ovat suljettuja. Tänä vuonna tätäkään palautetta ei ole tullut niin paljon kuin aiempina vuosina, Sorainen sanoo.

Muutokset pohdintaan kauden jälkeen

Ulkomaalaisten Suomeen kausityöhön saapuvien metsämarjanpoimijoiden työskentelyolosuhteita kartoittanut selvitysmies Markku Wallin esitti keväällä, että poimijoiden ja marjanostajayritysten välillä solmittaisiin työsopimukset ja työ tehtäisiin työsuhteessa.

Nykytilanteessa marjanpoimijoiden ei katsota työskentelevän työsuhteessa eikä myöskään yrittäjinä.

TEM:in hallintoneuvoksen Olli Soraisen mukaan työsuhteistamisen eteen ei ole vielä tehty toimenpiteitä, mutta tarkoituksena on kokoontua marjateollisuuden ja järjestöjen kanssa lokakuussa pohtimaan jatkoa.

– Käymme läpi kesällä saadut havainnot ja tiedot ja pohdimme, miten jatkossa edetään - joko lainsäädännöllisin muutoksin tai muulla tavalla. 

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajan Simo Moisio on iloinen siitä, että viime vuosina on menty parempaan suuntaan. 

-Osa noudattaa ohjeita hyvinkin tarkasti - poimijoiden autoissa on esimerkiksi isolla puhelinnumerot, joihin ottaa yhteyttä jos huomataan ongelmia tai rikkeitä. Viranomaisten asia on saada kuriin ne, jotka eivät toimi oikein. Meillä ei ole viranomaisvaltuuksia määrätä näitä yrityksiä, Moisio huomauttaa. 

Lue myös:

    Uusimmat