Pohjolan viinamonopolit EU-lain vastaisia?

Tanskalaisen Elmerin lausunto on ratkaisuehdotus niin sanotussa Franzénin jutussa, jossa skoonelainen kauppias vaati oikeutta myydä kaupassaan viiniä. EY-tuomioistuimen ei ole pakko seurata julkisasiamiehen lausuntoa lopullisessa ratkaisussaan, mutta se tekee niin usein.

Osastopäällikkö Jarkko Eskola sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ollut vielä Elmerin lausunnon perusteella valmis hautaamaan Alkoa. Hän muistutti, ettei lausunto ole lopullinen päätös. Eskolan mukaan Suomi ei myöskään tule automaattisesti seuraamaan tuomioistuimen päätöstä, koska se tässä vaiheessa koskee vain Ruotsin Systembolagetia.

Suomen Alko toimii huomattavasti joustavammin kuin Systembolaget, uusia tuotteita saa Alkoon myyntiin paljon helpommin, Eskola huomautti. Julkisasiamiehen kanta oli hänen mielestään yllättävän tiukka ja periaatteellinen.
-Tässä heijastuu tanskalainen alkoholikulttuuri, joka on aina ollut hyvin erilainen kuin muissa Pohjoismaissa, Eskola totesi.

Varsinaista päätöstä odotetaan lokakuuhun mennessä, jolloin EY-tuomioistuimessa vaihtuu useita tuomareita. Jos tuomio on ennakkolausunnon mukainen, se saattaa johtaa sekä Alkon, Ruotsin Systembolagetin että Norjan Vinmonopoletin vähittäismyyntimonopolien päättymiseen.

Skoonelainen kilpailija

Jutun alku ja juuri on kauppias Harry Franzén Skoonen Röstångasta, joka myi hyvällä menestyksellä viinejä kaupassaan, kilpaillen siten Ruotsin Systembolagetin kanssa. Landskronan käräjäoikeus nosti syytteen, mutta Franzén vetosi EU-sääntöihin. Käräjäoikeus pyysi viime vuoden kesällä ennakkopäätöstä Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimelta.

Franzénin kanta, joka nyt sai siis julkisasiamieheltä tukea, oli että Systembolagetin vähittäismyyntimonopoli on ristiriidassa EU:n perusperiaatteen eli tavaroiden vapaan liikkuvuuden kanssa.

Pohjoismaat saivat EU-jäsenyysneuvotteluissa luvan pitää kansalliset alkoholimonopolinsa, mutta joutuivat tekemään niihin muutoksia. Monopolit menettivät yksinoikeutensa alkoholijuomien tukkukauppaan ja tuontiin, mutta saivat pitää vähittäiskaupan itsellään.

Ruotsin perustelut eivät kelvanneet

Suomi ja Ruotsi katsovat, ettei Alkon tai Systembolagetin monopoli sodi EU:n periaatteita vastaan. Myös EU-komissio tuki Pohjoismaiden kantaa.

Suomen hallitus totesi kannanotossaan viime marraskuussa, ettei tavaroiden vapaata liikkumista rajoiteta, koska Alkon hyllylle pääsevät muissa jäsenmaissa valmistetut juomat samojen sääntöjen perusteella kuin kotimaisetkin.

Ruotsilla on samankaltaiset perustelut, ja se vetoaa myös terveyssyihin. EU:n perussopimus ei täysin kiellä kaupan esteitä. Niitä voidaan periaatteessa perustella terveyden suojelulla tai yleisen järjestyksen ylläpidolla.

Julkisasiamies tyrmäsi Ruotsin perustelut terveyden suojelusta alkoholimonopolien ylläpidossa. Kansanterveyttä voi vaalia muillakin keinoilla kuin pakottamalla kansalaiset ostamaan viininsä ja viinansa valtion omistamasta kaupasta, Elmer perusteli. Elmer viittaa perusteluissaan muun muassa Tanskassa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan pari viinilasia päivässä on terveydelle yksinomaan hyväksi.

Aiemmissa ratkaisuissaan EY-tuomioistuin ei ole tuominnut monopoleja järjestelmällisesti laittomiksi. Se on esimerkiksi sallinut Kreikan pitää äidinmaidonvastikkeen myynnin valtion monopolina. Italiassa valtio on saanut pitää tupakkamonopolinsa.

Elmerin mielestä nämä eivät olleet verrannollisia tapauksia. Ruotsissa on hänen mielestään alkoholin myyntipisteitä niin harvassa, varsinkin maaseudulla, että sekin on eräänlainen kaupan rajoitus. Hän viittaa perusteluissaan myös Keskon EU-komissiossa kaatuneeseen Tuko-kauppaan. Komissio katsoi marraskuussa, että yhdistyneelle Kesko-Tukolle tuleva 55 prosentin markkinaosuus olisi liian korkea ja vääristäisi kilpailua sisämarkkinoilla. Elmerin mielestä tässä valossa on kummallista, että komissio alkoholin ollessa kyseessä on valmis sallimaan monopolin.
(STT)