Pohjoisten metsämaiden hiilipäästöt oletettua suuremmat

- Seuraavina vuosikymmeninä hiiltä voi vapautua 30-45 prosenttia enemmän kuin aiemmin on arvioitu, kertoo tutkija Kristiina Karhu Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomessa on kehitetty uusi mittausmenetelmä, jolla pystytään selvittämään eri-ikäisen maaperän herkkyys lämpötilan nousulle. Kaikkein nuorin ja vanhin maa-aines eivät olleet niin herkkiä lämpötilan nousulle kuin keskipitkällä aikavälillä, muutamien vuosien tai vuosikymmenten aikana, hajoava maa-aines. Merkittävä osa boreaalisten metsien pintakerroksen hiilestä on keskipitkällä aikavälillä hajoavaa ainesta.

- Onnistuimme laboratorio-oloissa mittaamaan eri-ikäisen maaperä-aineksen hajoamisen lämpötilaherkkyyttä ja huomasimme selviä eroja hiilipäästöissä. Pohjoisissa metsissä lämpötilaherkkyys on suurempi ja pienempikin lämpötilan nousu kiihdyttää hajotusta suhteellisesti enemmän kuin eteläisissä metsissä, kertoo Kristiina Karhu.

Tutkimus tarkentaa ilmastomalleja

Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ilmastomallien tarkentamiseen.

- Tämä auttaa kehittämään nimenomaan maaperän hiilimalleja, joilla voidaan tarkastella ilmastonmuutoksen vaikutusta maaperän hiilivarastoon. Pohjoismaiden lisäksi boreaaliseen metsävyöhykkeeseen kuuluvat myös Kanada ja Venäjä ja voisi olettaa, että tulokset pätevät myös näiden maiden metsiin. Tutkimus on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, arvioi Kristiina Karhu.

Ilmaston lämpenemisen myötä myös puut kasvavat entistä nopeammin. Puut sitovat tehokkaasti hiilidioksidia, mutta Kristiina Karhun mukaan lähivuosikymmeninä maaperästä vapautuu enemmän hiilidioksidia kuin puut pystyvät sitomaan.

- Näyttää siltä, ettei puiden kasvu kuitenkaan riitä kompensoimaan maaperästä vapautuvaa hiilidioksidia.