Pohjoisnavan sulaminen kiihtyy

Arktiset vedet saattavat vapautua kesällä kokonaan jäistä jo ennen vuotta 2040, varoittaa erikoistutkija Jari Haapala Merentutkimuslaitoksesta. Haapala arvioi jäiden sulamistahdin olevan paljon nopeampi kuin YK:n ilmastopaneelin päätelmä vuosista 2050-2100.

Jos 10 viime vuoden aikana havaittu sulamistahti jatkuu samankaltaisena, se tarkoittaisi Haapalan mukaan, että Jäämeri olisi kesäaikaan täysin sula jopa 25-30 vuoden kuluttua.

Pohjoisnavan alueen jääpeite suli tänä kesänä 4,2 miljoonan neliökilometrin laajuiseksi. Ala oli noin 20 prosenttia pienempi kuin koskaan aikaisemmin.

Yhdysvaltain lumi- ja jäätutkimuksen keskus NSIDC näyttää jääpeitteen supistumisen nettisivullaan. Satelliittimittauksiin perustuva graafinen kuva osoittaa, että pinta-ala oli pienimmillään syyskuun 16. päivä. Sen jälkeen luonto siirtyi vähitellen kohti talvea ja jääpeite alkoi hitaasti kasvaa.

- Syyskuun keskimääräinen jääpeitteen pinta-ala on tänä vuonna 4,3 miljoonaa neliökilometriä, arvioi Haapala.

Raju muutos jään pinta-alassa

Tilanteen radikaali muutos näkyy Haapalan mukaan myös, jos verrataan tämän syyskuun keskimääräistä jääpinta-alaa edellisvuosien syyskuihin aina vuoteen 1978 saakka. Vuosien 1978-2007 syyskuiden keskimääräinen jääpinta-ala on ollut suunnilleen 6,7 miljoonaa neliökilometriä.

- Jääpinta-alan pienenevä trendi näkyy jo havaintojen alkuajasta saakka. Jään peittävyyden vähentyminen on kiihtynyt kymmenen viime vuoden aikana merkittävästi ja viiden viime vuoden aikana todella merkittävästi.

Jos vuosien 1978-2007 havaintojen trendi jatkuu samanlaisena, olisi noin 25 vuoden päästä eli vuonna 2032 ensi kertaa tilanne, jossa Jäämeri olisi kesäkautena kokonaan avoin.

Jari Haapala sanoo arvionsa perustuvan tuoreempiin tietoihin kuin mihin YK:n ilmastopaneelin arviot perustuvat. Haapala on käyttänyt päätelmiensä pohjana amerikkalaisen Marika Hollandin tutkimuksia.

Ilmastomalleissa on kuitenkin paljon epävarmuuksia - tulokset riippuvat paljon siitä, kuinka paljon hiilidioksidia ihmiskunta päästää ilmakehään. Jos päästöt ovat suuret, ilmasto lämpenee enemmän. Toinen epävarmuus on luonnon ilmiöiden kuvaaminen tietokonemallien avulla. Kolmas tulee luonnollisesta vaihtelusta, jota ilmakehän, jään ja meren vuorovaikutus aiheuttaa.

(MTV3-STT)