Pohjoismaiden ulkoministerit yhtä mieltä Lähi-Idän tilanteesta

Pohjoismaiden ulkoministerit vakuuttavat, ettei heillä ole olennaisesti erilaisia käsityksiä suhtautumisessa Lähi-idän tilanteeseen ja Israelin politiikkaan.
Lähi-idän tilanne oli yhtenä asiana esillä ulkoministereiden tapaamisessa keskiviikkona Helsingissä.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan ulkoministerit Anna Lindh, Thorbjörn Jagland ja Mogens Lykketoft totesivat tapaamisen tiedotustilaisuudessa, että tavoissa ilmaista asioita voi olla eroja, mutta kaikki ovat yhtä mieltä tavoitteista ja päämääristä.

Suomessa on syntynyt kohu ulkoministeri Erkki Tuomiojan lehtilausunnosta, jossa hänen on tulkittu rinnastaneen Israelin politiikan natsien toimiin 1930-luvun Saksassa. Tuomiojan mukaan Lähi-idän tilannetta ei käsitelty kovinkaan yksityiskohtaisesti tässä tapaamisessa, sillä se on yksi keskeinen asia EU:n ministerikokouksissa.

-Siellä yleensä olemme kutakuinkin samaa mieltä asioista, Tuomioja sanoi. Norja ei ole mukana EU:ssa, mutta maalla on Tuomiojan mukaan muuten keskeinen asema Lähi-idän rauhanpyrkimyksissä.

-Meillä on täsmälleen samankaltaiset yleisnäkemykset tilanteesta, Tuomioja sanoi.

Norjan ulkoministeri Jagland totesi, että eri maiden ulkoministerit saattavat ilmaista asioita eri tavoin, mutta hän uskoi, että kaikki ovat yhtä mieltä tavoitteista.
-Kaikki me vaadimme, että molemmat osapuolet pidättäytyvät voimankäytöstä ja aloittavat neuvottelut uudelleen, Jagland sanoi.

Ulkoministereiden puheissa kuului huoli väkivallan kierteen pahentumisesta ja rauhanmahdollisuuksien heikentymisestä. Tanskan ulkoministeri Lykketoft korosti myös vaikeaa humanitääristä tilannetta, mistä palestiinalaisasukkaat joutuvat nyt kärsimään.

Helsinkiin olivat saapuneet myös kolmen Baltian maan ulkoministerit, jotka osallistuivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiseen ulkoministerikokoukseen. Siinä tärkeimpiä aiheita olivat Tuomiojan mukaan EU:n ja Naton laajentuminen sekä Itämeren alueen yhteistyö.

Liettuan ulkoministeri Antanas Valionis sanoi luottavansa siihen, että Baltian maat hyväksytään Naton jäseniksi Prahan huippukokouksessa ensi vuonna. Hän sanoi, että se lisäisi vakautta alueella. Kaikki Baltian maat valmistautuvat edelleen siihen, että ne voisivat päästä EU:n jäseniksi vuonna 2004.

Tuomioja ei kommentoinut

Kiireisiinsä vedoten Tuomioja ei pysähtynyt tässä tilaisuudessa kommentoimaan lehtihaastattelunsa nostattamia voimakkaita reaktioita. Viime viikon Suomen Kuvalehden haastattelussa Tuomiojan mielestä Israelin toimintaa on vaikea ymmärtää, koska juutalaisten jos keiden tulisi tietää, kuinka hirveää on, kun kokonainen kansa joutuu vainon kohteeksi.

-On aika järkyttävää, että jotkut ajavat suhteessa palestiinalaisiin samanlaista politiikkaa, jonka uhreiksi he itse joutuivat 1930-luvulla, Tuomioja totesi haastattelussa. Sittemmin Tuomioja on kiistänyt, että hän olisi rinnastanut natsivainot israelilaisten Palestiinan-politiikkaan.

Kuvalehden haastattelu järkytti joka tapauksessa Suomen Israelin suurlähettilään Miryam Shomratin, joka ehti harkita virallisen selvityspyynnön jättämistä ulkoministeriölle. Hän ei kuitenkaan tee sitä, koska Tuomioja oli puhunut henkilökohtaisia mielipiteitään.

(MTV3-STT)