Pohjoismaiden taistelujoukot olleet tyhjän panttina jo puoli vuotta - käsky ei käy

EU:n pohjoismaisen taisteluosaston komentaja pelkää joukkojensa tarpeellisuuden puolesta. Ellei vuodenvaihteessa päivystysvuoron aloittavaa joukkoa komenneta tälläkään kerralla kriisinhallintatehtäviin, koko toiminta voi olla vaakalaudalla.

Pohjoismainen taisteluosasto on varsin kansainvälinen. Eniten on ruotsalaisia eli 1 600, suomalaisia on 200, ja lisäksi on sotilaita Norjasta, Irlannista ja Virosta. Tällä kertaa päivystysjaksoon osallistuu myös kaksi helikopteria miehistöineen Kroatiasta.

Ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla sotilaat ovat omissa maissaan valmiudessa lähtemään komennukselle mihin tahansa maailman kolkkaan kymmenen vuorokauden kuluessa. Sotilaat ovat harjoitelleet ja muutenkin valmistautuneet päivystysjaksoa varten viimeiset puoli vuotta - niistä yli kuukauden Ruotsissa.

- Käytännössä sotilaat ovat valmiita kaikenlaisiin kriisinhallintatehtäviin ja ovat siinä kyllä ammattitaitoisia, kertoo joukkojen arvioija Peter Lindblom.

Poliittisia ja sotilaallisia kriisejä ja myös luonnonmullistuksia on kyllä ollut maapallolla riittämiin mutta kuitenkin tähän mennessä pohjoismaiden valmiusjoukkojen päivystysjaksot ovat kuluneet odottamiseen. Ulkoministeri Aleksander Stubbin mukaan aika usein on ollut kyse siitä, että joukkojen lähettämiseen ei ole ollut poliittista tahtoa tai rahaa.

Stubb myöntää, että ei ole helppoa hyväksyttää veronmaksajilla toimintaa jossa ei tapahdu mitään.

Joukot olisivat sopineet Haitiin

16 taisteluosastoa on ollut joulukuussa valmiudessa tyhjän panttina. EU:ssa on nyt paineita käyttää niitä.

- Pelkään, että ellei joukoille löydy käyttöä, ne lakkautetaan. Kriisejähän maailmalla löytyy, harmittelee Pohjoismaiden valmiusjoukkojen komentaja, prikaatikenraali Stefan Andersson.

- Kun näin televisiosta uutiset Haitin maanjäristyksestä, tajusin, että olisimme voineet poimia työkalupakistamme kymmenen vuorokauden kuluessa kenttäsairaalan leikkaussaleineen, helikoptereita, lentokoneita ja miehistöä. Tällaiseen me pystymme.

Kriisinhallintajoukkoja ei lähetetä erityisesti sotatoimiin.

- Kriisinhallintayksikön toiminnassa tavoite on päästä rauhanomaiseen ratkaisuun. Tietenkin meidän täytyy varautua pahimpaankin, sanoo taisteluosaston apulaiskomentaja Jörgen Engroos.

EU:n nopean toiminnan joukoilla alkaa siis olla näytön paikka - mutta mihin käsky voisi käydä?

Tammikuun alussa pidetään Sudanissa kansanäänestys maan eteläosan itsenäistymisestä, ja sen jälkeen EU-sotilaita saatetaan tarvita Etelä-Sudanin ja Darfurin välisen rajan turvaamiseen Keski-Afrikassa. Ilmastoltaan kolkka kuuluu maapallon kuumimpiin.

Katso Kari Lumikeron raportti Skövdestä, Ruotsista: (Huomenta Suomi 15.11.2010)

Lue myös:

    Uusimmat