Pohjoismaat ja Baltian maat neuvottelevat yhteistyöstään

Yhteistyönäkymiä pohditaan huomenna pidettävässä Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääministerien kokouksessa Latvian Riiassa. Pääministerit kokoontuivat Riikaan jo tänään, joten ajatuksia saatettiin vaihtaa jo vapaamuotoisella illallisella.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä on harjoitettu tiiviisti Baltian maiden uudelleenitsenäistymisestä lähtien. Yhteistyö on tapahtunut käytännölliseltä pohjalta, eikä sille ole luotu mitään yhteisiä instituutioita. Yhteistyö on heijastanut käytännön tarpeita, ja siltä pohjalta yhteistyötä jatkettaneen edelleen.

Baltian maiden politiikassa ensisijaiset tavoitteet ovat liittyminen EU:hun ja Natoon. Silti yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on niille edelleen tärkeää.

EU:n pohjoisen ulottuvuuden hankkeet ovat luonnollinen ympäristö yhteistyölle. On esitetty ajatuksia, että Baltian maat osallistuisivat Pohjoismaiden kanssa yhdessä pohjoisen ulottuvuuden uuden toimintaohjelman laadintaan, vaikka Baltian maat eivät olekaan vielä EU:n jäseniä.

Suomen tavoitteena on, että nykyisellä Tanskan puheenjohtajakaudella päätettäisiin uuden toimintaohjelman laatimisesta vuosille 2004-2006.

Pääministerikokoukseen osallistuvat Ruotsin pääministeriä lukuun ottamatta kaikkien maiden pääministerit. Göran Perssonin sijasta Ruotsia edustaa varapääministeri Lena Hjelm-Walle'n.

EU ja Nato kokouksen tärkeimpiä aiheita

Yhteistyön kehittämisen lisäksi EU:n laajentuminen ja Naton laajentuminen ovat pääministerikokouksen keskeisiä aiheita.

Baltian maiden kannalta oman myönteisen lisänsä tuo se, että Tanska on EU:n puheenjohtajamaa kaudella, jolloin jäsenyysneuvottelut ovat loppusuoralla. Suomi tukee lämpimästi Tanskan tavoitetta saattaa laajentumisneuvottelut päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Syksyllä ovat kuitenkin neuvotteluissa edessä kaikkein vaikeimmat kysymykset. Näitä ovat etenkin maatalouden suorat tuet ja tuotantokiintiöt. Ongelmista huolimatta on ilmeistä, että Viro, Latvia ja Liettua ovat EU:n jäseniä vuona 2004. Hyvin mahdollista on, että maat ovat tuolloin myös Naton jäseniä. Naton uusista jäsenehdokkaista päätetään syksyllä Prahassa pidettävässä Naton huippukokouksessa.

Jäsenyysneuvotteluihin kutsuttavia maita ei julkaista ennen huippukokousta. On arveltu, että kutsun saisi 5-7 maata. Hyvin todennäköistä on, että Baltian maat ovat näiden joukossa. Jäsennysneuvottelut on tarkoitus käydä ensi keväänä. Ratifiointimenettely Nato-maissa kestänee sen verran, että jäsenyys voisi toteutua vuoden 2004 syksyllä.

Venäjän asenne tuo oman mielenkiintoisen lisänsä Baltian maiden pyrkimyksiin. Nykyisin Venäjä tuntuu ottavan Naton laajentumisen tapahtuvana tosiasiana. Venäjä kuitenkin pyrkii siihen, että Naton joukkoja ei sijoitettaisi pysyvästi Baltian maihin. Siksi Venäjä on vaatinut Baltian maita liittymään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimukseen ennen kuin niistä tulee Naton jäseniä. Nato ei ole hyväksynyt näiden asioiden kytkemistä toisiinsa.

(MTV3-STT)