Pohjoiset EU-maat eivät sitoudu konventin luonnokseen

Suomen, Ruotsin ja Tanskan pääministerit eivät ole valmiit allekirjoittamaan konventin luonnosta EU:n uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi. Pääministerien mukaan kyseessä on vasta luonnos.

Suomi vaatii mahdollisuutta vaikuttaa EU:n tulevaisuuskonventin jatkotyöhön. Pääministeri Paavo Lipponen sanoo edelleen odottavansa vastausta konventin puheenjohtajalta Valéry Giscard d'Estaingilta siitä, miten unionin jäsenmaat pääsevät osallistumaan konventissa työstettävän sopimusluonnoksen valmisteluun.

Ruotsin pääministeri Göran Persson taas vähättelee konventin merkitystä. Pohjoismaisten pääministerien tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, ettei mikään pohjoismainen EU-jäsen ole valmis hyväksymään luonnosta uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi.

Pääministerit korostivat tänään, että eilen esitelty asiakirja on vasta luonnos. Lipponen sanoi Suomen edellyttävän, että kaikki jäsenmaat pääsevät konventin työssä tasavertaisesti vaikuttamaan siihen, miten luonnosta työstetään eteenpäin.

- Brysselin huippukokouksessa Giscard ei saanut mitään valtuuksia jatkaa työtä ikäänkuin hänen ideansa olisi jo hyväksytty, sanoi Lipponen.

- Konventin tavoite on varsin kunnianhimoinen, uuden sopimuksen aikaansaaminen. On välttämätöntä että kaikki unionin jäsenmaat - ainakin hallitusten edustajat - voivat tasavertaisesti osallistua valmisteluun. Keskustelin tästä asiasta presidentti Giscardin kanssa ja lähtiessään hän lupasi katsoa mitä asialle voi tehdä. Toistaiseksi ei ole mitään kuulunut. Toivon, että asia järjestyy, jotta konventin tuloksiin voidaan suhtautua kaikella vakavuudella, sanoi Lipponen.

Giscardin luonnoksessa on useita ajatuksia, joita konventti ei ole käsitellyt tai hyväksynyt, mm. ajatus pysyvästä puheenjohtajasta EU:n huippukokouksille ja ministerineuvostolle. Lipponen on jo aiemmin suhtautunut näihin kriittisesti.

- Giscard on sanonut kuuntelevansa jäsenmaita. Toivon, että hän myös ottaa huomioon sen, mitä me sanomme hänen ideoistaan, sanoi Lipponen.

Tanskalla huoli pienistä maista


Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen sanoi Tanskan haluavan paremman työnjaon EU:n ja jäsenmaidenvälille, kansallisille parlamenteille vahvemman aseman päätöksenteossa sekä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä unionin päätöksentekoon.

Anders Fogh Rasmussen

- Uusi perussopimus saattaa olla välttämätön, sanoi Fogh Rasmussen. Fogh Rasmussen sanoi puheenjohtajajärjestelmän kaipaavaan uudistusta, niin että jatkuvuus olisi parempi. Mutta muutoksissa on varmistettava tasavertainen käsittely suurille ja pienille jäsenmaille.

- On vaara, että pysyvän puheenjohtajan valitseminen huippukokouksiin suosisi suuria jäsenmaita. Olemme valmiita keskustelemaan ideoista, mutta on muistettava, että EU perustuu periaatteelle jäsenmaiden tasavertaisesta asemasta, sanoi Tanskan pääministeri.

Persson ei näe ristiriitaa

Göran Persson

Ruotsin pääministeri Göran Persson korosti, että kyseessä on vasta luonnos. Todelliset ratkaisut EU:n uudistuksista tehdään konventin työn päätyttyä hallitustenvälisessä konferensissa. Persson sanoi kannattavansa EU:n sopimusten yksinkertaistamista sekä vakaampia työntekotapoja neuvostossa.

- Meidän ei tule liioitella Giscardin ehdotuksen merkitystä, eikä konventin merkitystä, sanoi Persson.

Perssonin mielestä on tärkeää varmistaa, ettei EU:n luonne muutu. Sen pitää edelleen olla yhteistyötä itsenäisten jäsenmaiden välillä. Jos valitaan presidentti tavalla, joka tekee valinnasta jonkinlaisen kansanvaalin, tulee EU:n luonne muuttumaan liittovaltioksi, Persson varoitteli.

- Siihen suuntaan emme halua lähteä, hän korosti.

Persson sanoi, ettei hän ole Fogh Rasmussenin tapaan huolestunut pienten ja suurten maiden erilaisesta kohtelusta. Vastaavan ongelman voi hänen mielestään nähdä myös komission painavimpien salkkujen jaossa.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 29.10.2002)

Lue myös:

    Uusimmat