Pohjois-Korea kaappasi tasan 50 vuotta sitten USS Pueblon ja kidutti miehistöä vuoden – USA harkitsi jopa ydiniskua

Vuoden 1968 alku oli kylmä. Meriolosuhteet olivat jäätävät, kun vakoilualus USS Pueblo ja sen 83 jäsenen miehistö lähti kohtalokkaalle matkalleen Sasebon satamasta Japanista 11. tammikuuta.

Pueblon tehtävä oli kuunnella Pohjois-Korean sotilaiden radioliikennettä mutta pysyä tiukasti kansainvälisillä vesillä ja etenkin kansainvälisen määritelmän mukaisen 12 merimailin aluevesirajan ulkopuolella. Korean sodasta oli vain 15 vuotta ja kuten nyt, tilanne niemimaalla oli jännittynyt.

Kaappaus alkaa

Puolitoista viikkoa kului, ja Pueblo miehistöineen kamppaili temppuilevien laitteiden ja jäätyvien kansirakenteiden kanssa. Sitten Pohjois-Korean sota-alukset piirittivät Pueblon ja tulittivat aseetonta laivaa. Pueblo lähetti hätäkutsuja ja pyysi tulitukea, mutta ei saanut sitä.

Pohjois-Korea itse oli määritellyt aluevesirajansa 50 merimailin etäisyydelle rannikosta ja niinpä se hinasi laivan Wonsanin satamaan ja otti miehistön panttivangiksi.

Samaan aikaan Etelä-Koreassa oli tilanne päällä. Pohjois-Korea oli lähettänyt ryhmän salamurhaajia Etelä-Koreaan eliminoimaan presidentti Park Chung-Hee. He pääsivät lähelle presidentin virka-asuntoa mutta paljastuivat ja Etelä-Korea surmasi heidät. CIA:n asiakirjojen mukaan Pohjois-Korean soluttautumisyritykset olivat tuohon aikaan jatkuvia.

Maihin tultua Pueblon miehistö jaettiin kahtia ja vietiin Pjongjangin lähelle rakennukseen, jossa he tulivat viettämään lähes koko loppuvuoden kidutettuna ja pahoinpideltynä.

Neuvottelut käynnistyvät

Pohjois-Korealla ei ollut aikomustakaan tappaa arvokkaita panttivankeja, vaan käyttää heitä neuvotteluvalttina ja propagandavoittona.

Julkaistujen asiakirjojen mukaan kaappauksen alussa Washingtonissa laadittiin 12 erilaista sotilaallista suunnitelmaa ja kun neuvottelut vankien vapauttamisesta alkoivat, yksi niistä oli ydinaseen käyttö. Presidentti Lyndon Johnson kuitenkin torjui ajatuksen.

Yhteydenpito Panmunjomin rajakylän sinisissä parakeissa venyi kuukausiksi ja syyskuussa CIA:n muistiossa todettiin, että ne ovat umpikujassa.

Pjongjang marssitti Pueblon miehistön lehdistön eteen ja vaati Yhdysvalloilta julkista anteeksipyyntöä tunkeutumisesta vesilleen. Lopulta Yhdysvallat taipui. Pohjois-Korea vapautti miehistön joulukuun 23., 11 kuukautta kaappauksen jälkeen ja Pueblon väki pääsi jouluksi kotiin.

Itse alus, USS Pueblo, on edelleen Pjongjangin joenrannassa propagandanähtävyytenä. Yhdysvaltain laivaston alusrekisterissä Pueblo on edelleen aktiivikäytössä mutta merkittynä kaapatuksi.

Lähteet: CNN, Wikipedia