Pohjois-Irlanti hyväksyi rauhansopimuksen

Yli 71 prosenttia Pohjois-Irlannin väestöstä äänesti rauhansopimuksen puolesta eilisessä kansanäänestyksessä. Tony Blairin mukaan tehtävää on kuitenkin vielä paljon.

Äänestysvilkkaus oli eilen järjestetyssä kansanäänestyksessä huippuluokkaa: yli 81 prosenttia maakunnan äänioikeutetuista kävi uurnilla. Vaalien alla tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan Pohjois-Irlannin katolilaisten ylivoimainen enemmistö oli rauhansopimuksen hyväksymisen kannalla. Protestanttiväestön keskuudessa mielipiteet olivat ennen äänestystä selvästi jakautuneet: rauhansopimuksen kannattajia ja vastustajia oli suurin piirtein yhtä paljon. Pohjois-Irlannin protestanttijohtajien mukaan rauhansuunnitelma tarvitsi vähintään 67 prosentin kannatuksen, jotta sen toteutus käytännössä onnistuisi. Pohjois-Irlannin 1,2 miljoonasta asukkaasta 60 prosenttia on protestantteja.

Rauhansopimuksesta järjestettiin kansanäänestys samanaikaisesti myös Irlannin tasavallassa. Alustavien virallisten tulosten mukaan lähes 95 prosenttia irlantilaisista äänesti rauhansopimuksen puolesta. Äänestysvilkkaus jäi tasavallassa hieman yli 56 prosenttin. Pääsiäisenä valmistuneen rauhansopimuksen mukaan Pohjois-Irlannin maakunta säilyy osana Britannian kuningaskuntaa, mutta vahvistaa siteitään Irlannin tasavaltaan.

Tulokseen oltiin tyytyväisiä

Useimmat Pohjois-Irlannin poliittisista puolueista kannattivat rauhansopimuksen hyväksymistä ja puoluejohtajat olivat odotetusti tyytyväisiä äänestyksen tulokseen. Rauhansopimus ei kuitenkaan riitä, mikäli sitä ei saada toteutumaan käytännössä ja 30 vuotta jatkunutta väkivaltaa loppumaan.

-Todellinen kysymys kuuluu: onko väkivalta ohi? Minä uskon sen olevan, sanoi katolisen SDLP-puolueen puheenjohtaja John Hume BBC:n haastattelussa.

Maakunnan suurimman protestanttipuolueen johtaja David Trimble sanoi puolestaan haluavansa Irlannin tasavaltalaisarmeijalta IRA:lta vakuudet siitä, että se lunastaa lupauksensa eli luovuttaa aseensa.

-Tämä on ilon päivä, totesi Britannian pääministeri Tony Blair äänestystuloksen selvittyä. Blairin mukaan paljon on kuitenkin vielä tehtävänä: mikäli maakunnan tulevan parlamentin sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin yhteisten toimielinten halutaan onnistuvan työssään, on myös rauhansopimusta vastustaneet saatava Blairin mukaan vakuutetuiksi. Pohjois-Irlannin parlamenttivaalit järjestetään ensi kuussa.

Blairin mukaan äänestäjien viesti molemmin puolin rajaa on selvä: Irlannin saaren politiikassa ei enää ole sijaa aseille. Saman totesi myös Pohjois-Irlannin asioista vastaava ministeri Mo Mowlam. Euroopan unionin komissio ilmoitti lauantaina olevansa erittäin tyytyväinen kansanäänestyksen tulokseen.

Lähidemokratian on toteuduttava

Rauhansopimus sai siis eilisen vaaleissa kansan hyväksynnän, mutta sopimuksen käytännön toteutuksen tiellä on vielä useita uhkia. -Jotta rauhanratkaisu olisi kestävä, on Pohjois-Irlannissa toteutettava todellinen lähidemokratia ja kunnallinen itsehallinto, sanoi Sadankomitean hallituksen jäsen Kalle Sysikaski. Tällä hetkellä monet kansalaisryhmät kuvaavat maakunnan kunnallishallinnon tilaa sanomalla, että "kuolleet haudataan ja ruoho leikataan".

-Ihmisten on tunnettava, että he todella voivat vaikuttaa omiin asioihinsa, etteivät he ole vain eri ryhmien pelinappuloita, totesi Sysikaski.

-On myös pidettävä huolta siitä, ettei äärikatolilaisten ja ääriprotestanttien väkivaltaista perinnettä siirretä uuteen järjestysvaltaan. Jos näin käy, ihmiset voivat kokea uudet poliisivoimat pikemminkin uhkana turvallisuudelle kuin sen takeena, sanoi Sysikaski. Hänen mielestään Suomi voisi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa tarjota poliisivoimille koulutusapua niin, että uuden järjestysvallan toiminta olisi sivistysvaltiotasolla. Sadankomitea on tehnyt yhteistyötä mm. pohjoisirlantilaisen Peace People -kansalaisjärjestön kanssa.

Lue myös:

    Uusimmat