Pohjantikka pitää metsien tuholaiset kurissa

Pohjantikan elinmahdollisuudet riippuvat olennaisesti kuolleissa puissa elävien jäärien ja kaarnakuoriaisten määrästä. Varsinkin jäärillä on keskeinen merkitys poikasten kehittymisen kannalta, arvioi filosofian maisteri Philippe Fayt Joensuun yliopistossa tänään tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Fayt tutki pohjantikan populaatioekologiaa Pohjois-Karjalassa 1996-1999. Pohjantikka vaatii elinympäristökseen soistuvia kuusimetsiä ja kuolleita puita. Vain riittävän suuret vanhojen metsien alueet, jotka rajoittuvat soihin ja kosteikkoihin, takaavat elinvoimaisen pohjantikkakannan, Fayt toteaa.

-Elinvoimaiset populaatiot voivat metsäpalojen ja tulvien jälkeen levittäytyä palo- ja tulva-alueille hyödyntämään kuolleisiin puihin iskeytyneitä tuholaisia. Pohjantikka estääkin tuhohyönteisiä leviämästä metsien tuholaisiksi. Samalla ne torjuvat kaarnakuoriais- ja jääräpopulaatioiden massaesiintymiset, sanoo Fayt. Metsien pirstoutuminen ja vanhojen kuusimetsien väheneminen ovat aiheuttaneet pohjantikkakannan voimakkaan taantumisen. Tutkimuksen mukaan pohjantikan reviirit ovat yleensä 70-90 hehtaaria, ja niillä on oltava noin 60 kuutiometriä kuollutta puustoa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat