Planica 22.-24.3.2013

Rakennusvuosi:
1969
Korjattu / uusittu:
2003

Hill size:
215,0 m
K-piste:
185,0 m

Mäkiennätys:
239,0 m Bjørn Einar Romøren NOR
20.3.2005

Kotisivut:Planica
TV-lähetysajat

Ahonen: "Planicassa olisi kiva voittaa"

Mäkihypyn maailmancup huipentuu nykyään vuosittain Planicaan, maailman suurimpaan mäkeen, jossa lennetään aina pitkälle. Planica on jokaisen hyppääjän unelma. Kaikki haluavat kokea sen hurman, jonka mäki hyppääjilleen tarjoaa. Planica on hurja seikkailu hyppääjille, se antaa myös lähtemättömän kokemuksen paikan päällä kisoja seuraaville, eikä TV-katsojakaan jää kylmäksi seuratessaan huikeita hyppyjä.

Planicassa on hypätty vuodesta 1980 alkaen ja siellä on kirjoitettu monta lukua mäkihypyn historiaa. Ensimmäiset lentomäen MM-kisat Planicassa pidettiin vuonna 1972, jolloin voiton vei Sveitsin Walter Steiner, Juhani Ruotsalainen oli neljäs. Vuoden 1979 MM-kisoissa voittoon liiteli Itävallan Armin Kogler ja vuonna 1985 maailmanmestaruutta juhli Matti Nykänen. Vuoden 1994 MM-kisoissa Toni Nieminen oli parhaana suomalaisena seitsemäs. Vuonna 2004 oli Janne Ahosen vuoro nousta parrasvaloihin, kun hän otti MM-hopeaa ja Tami Kiuru pronssia. Joukkuemäen kisassa Suomi oli toinen Norjan jälkeen.

2010 MM-kisoissa Ahonen hyppäsi polven ristisiteet repaleisina kovien kipujen saattelemana, ollen 27:s. Joukkuemäen kisan Ahonen jätti väliin, Suomi oli siinä kolmas.

Planica on toiminut lähes kaikkien merkittävien mäkihypyn ME-tulosten paikkana. Josef Bradl ylitti ensimmäisenä ihmisenä maagisen 100 metrin rajan Planicassa vuonna 1936, hän leiskautti uskomattomalta tuntuneen 101 metrin hypyn. Tauno Luiro oli ensimmäinen suomalainen ME-mies, hän hyppäsi 139 metriä Oberstdorfissa vuonna 1951.

Norjan Björn Wirkola hyppäsi Planicassa vuonna 1969 maailmanennätykseksi 160 metriä. Ensimmäinen suomalainen ME-mies Planicassa oli Nykänen, joka liiteli vuonna 1985 ensin 187 ja sitten peräti 191 metriä.

Sitten tuli maaliskuun 17. päivä vuonna 1994. Toni Nieminen asettui puomille, ponkaisi matkaan ja tuli alas vasta 203 metrin viivalle. Ihminen oli hypännyt ensimmäisen kerran maagisen 200 metrin rajan yli. Nieminen sai tempustaan palkinnoksi Mercedes-Benz –auton, josta tuli loppujen lopuksi kaikkien verojen jälkeen ehkä Suomen kallein Mersu.

Ahonen on hypännyt Planicassa ennätykselliset 33 kilpailua.

- Planica on upea paikka, kausi huipentuu sinne ja se mäki on maailman suurin. Vaikka porukalla on aina tuossa vaiheessa takki aika tyhjä, aina se sykähdyttää.

Ahosella ei ole henkilökohtaista voittoa Planicasta, mutta olisi, jos vuoden 2005 hurja 240-metrinen lento olisi päättynyt toisin. Ahonen oli liitelemässä tuon kisan ylivoimaiseen voittoon. Hän oli ilmassa pitempään kuin kukaan koskaan aikaisemmin, mutta kaikki päättyi traagisesti.

- Kun lähdin siihen hyppyyn keulalta, niin ajatuksissa oli, että nyt lähti ihan ok. Alkuilmalennossa tuli ajatus, että ei vitsi, nyt lennetään pitkälle. Puolessa välissä rinnettä tuli lämmin ajatus, että jees, nyt tulee maailmanennätys, ihan varmasti tulee uusi maailmanennätys.

- Sitten lensin vielä pykälän eteenpäin, niin tajusin, että voi ei, nyt käy huonosti, nyt käy todella huonosti, jalat katkeaa vähintään.

Siinä vaiheessa Janne veti ns. liinat kiinni, otti hypyn korkealta alas, yli 100 km tuntivauhdissa ja iskeytyi pahan näköisesti alastulorinteeseen.

- Minulla takoi ajatuksissa vain se, ettei saa mennä yli etukautta, täytyy rullata itseään ympäri takakautta, ei siis missään nimessä saa kaatua eteenpäin.

Janne ei kaatunut eteenpäin, mutta iski takaraivonsa rinteeseen, menetti hetkeksi tajunsa, tunsi sen jälkeen Risto Jussilaisen monon iskun selässään ja huoahti helpotuksesta. Hän ei ollut halvaantunut. Jussilainen oli ensimmäisenä Ahosen luona auttamassa häntä.

- Onneksi pääsin pyörähtämään taakse, jos olisin mennyt etukautta ympäri, niin se olisi ollut siinä.

- Tosiasiassa tulin alas 245 metrin kohdalla, mutta siellä ei ollut enää mittalaitteita. Asiantuntijat ovat laskeneet, että ilman sitä minun alasottoa hyppy olisi lentänyt ainakin 250 metriä, Ahonen kertoo.

Jos hyppy olisi mennyt sinne asti, olisivat Ahosen jalat todennäköisesti katkenneet, sillä alastulo olisi tullut jo lähes tasaiselle. Samassa kisassa Norjan Björn-Einar Romören hyppäsi ME:n 239 metriä.

Ahonen painottaa, että hurja kaatuminen ei jäänyt kummittelemaan hänen alitajuntaan.

- Ei jäänyt. Koska se oli kauden viimeinen kisa, tein seuraavan harjoitushypyn kesällä, eikä kaatuminen enää silloin ollut mielessä.

- Kaatuminen johtui kuitenkin siitä, että tein hyvän suorituksen, eikä se johtunut virheestä.

Planica on paikka, jossa kaikki hyppääjät nauttivat hyppäämisestä, mutta sen voitto arvostetaan korkealle.

- Kieltämättä olisi mukava voittaa Planicassa. Sitä olisi mukava muistella sitten joskus sohvanpohjalla, kun katselee kisaa vanhempana TV:stä, sanaili Ahonen ennen viimeisiä Planican hyppyjään.

2000-luvun voittajat

19.3.2000 Sven Hannawald GER
17.3.2001 Suomi (J.Hautamäki, Jussilainen, Kiuru, V-M.Lindström)
18.3.2001 Martin Schmitt GER
23.3.2002 Suomi (M.Hautamäki, V-M.Lindström, Jussilainen, Ahonen)
24.3.2002 Peruutettu
21.3.2003 Suomi (V-M.Lindström, Ahonen, Kiuru, M.Hautamäki)
22.3.2003 Matti Hautamäki FIN
23.3.2003 Matti Hautamäki FIN
19.3.2005 Matti Hautamäki FIN
20.3.2005 Bjørn Einar Romøren NOR
18.3.2006 Bjørn Einar Romøren NOR
19.3.2006 Janne Happonen FIN
23.3.2007* Adam Malysz POL
24.3.2007 Adam Malysz POL
25.3.2007 Adam Malysz POL
14.3.2008 Gregor Schlierenzauer AUT
15.3.2008 Norja
16.3.2008 Gregor Schlierenzauer AUT
20.3.2009 Gregor Schlierenzauer AUT
21.3.2009 Norja
22.3.2009 Harri Olli FIN
18.3.2011 Gregor Schlierenzauer AUT
19.3.2011 Itävalta
20.3.2011 Kamil Stoch POL
* korvasi Vikersundin peruuntuneen kilpailun

(MTV3)