Pk-seutua, Sipoota ja Etelä-Tuusulaa sovitellaan yhteen

Metropolialueen kuntajakoselvittäjät julkistivat tänään ehdotuksen, jonka mukaan metropolikaupunki muodostettaisiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista sekä Sipoon kunnasta.

Aviapoliksen yritysvyöhykkeen vahvistamiseksi mukaan liitettäisiin myös Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

Selvittäjien mukaan ehdotus tähtää siihen, että metropolialueen kokonaisetu asetetaan kuntakohtaisten erityisintressien edelle. Lisäksi ehdotusta perustellaan sillä, että näin estetään pääkaupunkiseudun jakautuminen toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.

Kuntajakoselvittäjät tukevat myös Keski-Uudenmaan kuntien oman selvityksen tavoitetta koota alueen voimavarat Keski-Uudenmaan kaupungiksi. Lisäksi Vihdin ja Kirkkonummen yhdistyminen tukisi selvittäjien mukaan voimavarojen kokoamista Länsi-Uudellamaalla.

Nenonen: Analyysi hyvä, mutta haasteellinen 

Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen pitää lyhyellä aikataululla tehtyä analyysiä metropolikaupungista hyvänä, mutta näkee ehdotuksessa myös mittavia ongelmia.

Nenonen kantaa huolta siitä, että ehdotuksen mukaisessa mallissa kuntakenttään tulisi liian suuri toimija, joka ei välttämättä olisi kovinkaan ketterä.

– Ongelmallisia asioita ovat muun muassa palkkaharmonisaatio ja se, miten palvelut on tuotettu. Ei ole varmaa, aiheutuisiko tästä säästöjä vai lisää kustannuksia. Haasteena on myös se, miten johtamisjärjestelmä rakennettaisiin, Nenonen sanoo.

Nenosen mukaan metropolikaupungin päätöksentekovaiheessa pitäisi olla jo käytettävissä tieto tulevasta sote-ratkaisusta ja kuntien roolista siinä.

– Ennen sitä tässä asiassa ei oikeastaan voida edetä, Nenonen sanoo.

Espoossa ehdotus tyrmätään

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä suorastaan tyrmää tuoreen selvityksen.

– Espoon valtuusto on useasti torjunut byrokraattisen ja kalliin liitoksen. Massiivinen kuntaliitos vastoin valtuustojen päätöksiä sisältää valtavan riskin. Selvittäjien norsunluutorni on ollut ennätyskorkea, Mäkelä toteaa Espoon kaupungin tiedotteessa.

Mäkelän mukaan ehdotettu malli muun muassa lisäisi palveluiden järjestämisen hintaa ja vähentäisi demokratiaa.

– Palveluiden järjestäminen kallistuisi noin miljardilla eurolla vuodessa, jos palvelut järjestettäisiin Helsingin hintatasolla koko alueella. Kyseessä olisi Suomen suurin fuusio, ja organisaatioon kuuluisi yli 100 000 työntekijää. Riskianalyysi osoittaa selvästi, että tähän ei pidä ryhtyä. Pakkoliitos heikentäisi myös demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista, Mäkelä toteaa.

Edessä mahdollisesti kansanäänestyksiä

Valtiovarainministeriön viime joulukuussa käynnistämässä selvityksessä kuntajakoa tarkastellaan metropolialueen ja koko Suomen kehittämisen näkökulmasta.

Kuntajakoselvittäjät keräävät palautetta tapaamalla kesän ja alkusyksyn aikana kuntajohtajia, luottamusmiehiä, henkilöstöä ja kuntalaisia. Selvityksen tukena toimii myös asiantuntijoista koostuva visioryhmä.

Selvittäjät tekevät ehdotuksensa kuntajaon muutoksista valtuustoille lokakuun loppuun mennessä. Tarvittaessa asia voidaan ratkaista kunnittain myös neuvoa-antavilla kansanäänestyksillä.

Kansanäänestyksen tulos ohittaisi tässä tapauksessa valtuustojen ratkaisun.