Pitäisikö nuorten mobiilikäyttöä rajoittaa?

MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka viittaa lasten mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käytössä aikuisten antamaan malliin.

– Mallioppiminen on yksi keskeinen tapa oppia. Kun äiti ja isä istuvat aina tietokoneella ja lukevat sähköpostia illalla kymmenen aikaan, näpräävät puhelimia ja twiittaavat, ovat Facebookissa ja päivittävät profiiliaan ja lukevat kännykästäkin sähköpostia, ei sinänsä ole ihmeellistä, että nuoret myös ottavat mallia, Lonka perustelee näkemystään.

Myös eritysiasiantuntija Saara Pääjärvi korostaa vanhempien vastuuta.

–  Ihan kaikkien kannattaa miettiä omaa median käyttöä: mikä on sopivaa, mikä on missäkin tilanteessa sopivaa ja mikä ei ole ollenkaan sopivaa – oli siten lapsi tai aikuinen.  Meillä aikuisilla on usein sellainen tapana vaatia lapsilta asioita, joihin me emme itsekään pysty tai joita me halua, Pääjärvi muistuttaa.

Onko sitten lasten ja nuorten mobiililaitteiden käyttö jo huolestuttavan suurta? Pitäisikö sitä rajoittaa?

Lonkan mukaan kaikki riippuu siitä, mitä laitteella tehdään. 

– Jos nuorella on kännykkä kädessään, hän voi pelata, olla yhteydessä suureen kaveripiiriin tai seurata uutisia tai googlata tietoa koulun työtä varten. Meidän on mahdoton tietää, mitä hän tekee, Lonka luettelee.

Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoilla on suuri Suomen Akatemian rahoittama Mind the Gap-hanke, jossa on kerätty aineistoa 12-vuotiaista. Sen mukaan noin puolet ikäryhmästä on netin peruskäyttäjiä, noin neljännes enimmäkseen pelaa ja jäljelle jäänyt neljännes käyttää nettiä sosiaaliseen mediaan.

Luovaa käyttöä vähän

Kirsti Lonkan mukaan tutkijoita huolestuttaa aineistosta paljastunut tietynlainen passiivisuus.

– Vain 10 prosenttia näistä 12-vuotiaista käyttää nettiä jotenkin luovasti. Saman on kyllä aikuisillakin: 90 prosenttia seurailee ja vain 10 prosenttia tuottaa. Kehittyneitä taitoja on vähän, Lonka arvioi.

Huolestuttavinta on kuitenkin Lonkan mukaan se, että ne nuoret, joilla on kehittyneempiä taitoja, pitävät vähiten koulusta.

– He alkavat jo 12-vuotiaana kyynistyä koulun suhteen niin, että koululla ei ole heille oikein annettavaa. Tietokäytännöt ovat vähän jäljessä siitä, mitä he haluaisivat tehdä, Lonka kuvailee.

Nuorten tyttöjen sosiaalisessa mediassa levittämistä paljastavista omakuvista puhutaan paljon, mutta Saara Pääjärven mukaan ilmiö koskee poikia yhtä paljon.

– Ruotsissa on tehty selvitys, jonka mukaan pojat kuvaavat itseäään enemmän machoina ja tytöt kuvaavat itseään söpöinä, Pääjärvi kertoo.

Pääjärven mukaan mitään uutta auringon alla ei kuitenkaan ole. Keinot ovat vain muuttuneet ajan myötä.

– Ainahan nuoret ovat halunneet olla ihania ja houkuttelevia toisten nuorten mielestä, mutta ehkä se on aikuisille välillä vähän shokeeraavaa nähdä minkälaisia keinoja nuorilla tähän voi olla, Pääjärvi tiivistää.