Pimeys vaikuttaa unirytmiin: "Aamuväsymys ei ole merkki laiskuudesta"

– Valon väheneminen aiheuttaa unirytmin viivästymisen. Varsinkin, jos ei esimerkiksi kävele aamulla töihin tai altistu päivän aikana muuten valolle. Silloin illan tunnit saattavat helposti pitkittyä ja voi ilmetä univajeeseen kuuluvaa unettomuutta ja väsymystä, kuvailee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Kaamos voi aiheuttaa mielialan laskua ja alavireisyyttä. 

– Pieni mielialan muutos ei vaikuta uneen, mutta jos ihminen masentuu, sillä on unettomuuteen liittyviä vaikutuksia, Härmä sanoo.

Härmä arvioi, että talven pimeydellä voi olla vaikutusta erityisesti vuorotyöläisten unirytmiin.

– Aihetta ei ole paljon tutkittu, mutta jos yötyöhön mennään, silloin rytmi viivästyy ja pitäisi päästä työvuoron jälkeen mahdollisimman pian takaisin normaaliin rytmiin. Kaamosaikana nämä siirtymät luultavasti heikentyvät.

Rytmi kellon mukaan

Haastavinta kaamosaika on pimeässä työympäristössä työskenteleville.

– Eniten pimeydestä valittavat ne, jotka tekevät esimerkiksi kaivostyötä, jolloin valoa on muutenkin vähän. Kaivostyössä jaksamiseen onkin etsitty apua kirkasvaloteknologiasta, tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo.

Kaamosoireiden ja väsymyksen taltuttamiseksi olisikin asiantuntijan mukaan tärkeintä elää sinnikäästi kellon mukaan.

– Aamulla olisi hyvä herätä samaan aikaan, vaikka se tuottaisikin vaikeuksia. Illalla väsymys kuitenkin tulee ja silloin voi nukkua pidempään, kun pääsee ajoissa nukkumaan.

– Tokihan iltapäivän hämäryys syö vapaa-ajan arvoa ja se harmittaa. Ei esimerkiksi pääse puutarha- tai venehommiin kuten kesällä. Täytyy vain olla sinnikäs, jotta pimeän ajan jaksaa, Härmä vinkkaa.

Aamuväsymystä voi torjua esimerkiksi kirkasvalohoidon avulla.

"Väsymys on sallittua"

Kaamosajan yli jaksamiseen tulisikin Härmän mukaan saada esimerkiksi työnantajalta joustoa ja tukea. Ajoittainen väsymys ei ole vaarallista ja se tulisi hyväksyä entistä paremmin.

– Ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat aamuihmisiä ja toiset taas iltaihmisiä, joille pimeys on vielä hankalampaa. Ihmisten välillä on geneettistäkin eroavaisuutta, mikä pitäisi nähdä. 

Mahdollisuuksien mukaan kaamosaikana olisi hyvä joustaa työajoissa.

– Ihmiset, jotka ovat talvella aamusta väsyneempiä, eivät ole laiskempia tai huonompia työntekijöitä kuin muut. Jos työajoissa voi joustaa, se olisi hyvä säätää suhteessa omaan vireystilaan optimaaliksi, ohjeistaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.