Pikkulapsia haastateltu yksin Suomen edustustoissa ulkomailla – laillisuusvalvoja arvostelee lasten kohtelua kuulemisissa

Maahanmuuttovirasto (Migri) aikoo päivittää ohjeistustaan Suomen edustustoille alaikäisten hakijoiden kuulemisesta.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moitti torstaina voimakkaasti sitä, miten alaikäisiä hakijoita on kuultu perheenyhdistämishaastatteluissa ulkomailla. Sakslinin mukaan muun muassa pieniä lapsia on kuultu ilman huoltajan tai muun laillisen edustajan läsnäoloa.

Kuulemisessa selvitetään, onko lapsella edellytyksiä saada oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella. Sakslin sanoo, että selvityksensä perusteella hän ei voi vakuuttua siitä, että lasten oikeudet ja etu ovat toteutuneet kuulemisissa.

– Edustustot ovat tiedustelleet vajaavaltaiselta lapselta asioita, joita tulisi tiedustella huoltajalta tai muulta lailliselta edustajalta.

Käytäntö edustustoissa on selvityksen mukaan ollut se, että lapsilta kysytään, uskaltavatko ja haluavatko he tulla kuulluiksi yksin.

– Huoltajan tai muun laillisen edustajan läsnäolo on koettu jopa epätoivottavaksi jossain tilanteissa, Sakslin kertoo.

Puutteita haastattelijoiden ja tulkkien osaamisessa

Sakslin löysi puutteita myös haastatteluja tekevien työntekijöiden ja tulkkien osaamisessa. Hänen mukaansa haastatteluja hoitaa edustustoissa tiheästi vaihtuva henkilökunta, josta kaikki eivät ole saaneet koulutusta lapsen kuulemisesta.

Sakslin korostaa, kuinka vaikea tilanne kuuleminen on lapselle.

– Lapsi muun muassa joutuu kohtaamaan vieraan valtion viranomaisen hänelle oudoissa viranomaisen tiloissa. Hän joutuu kertomaan seikkaperäisesti arkipäiväisistä asioista ja vaikeista kokemuksista, joista hänellä ei välttämättä ole selkeää muistikuvaa tai edes kovin selkeää käsitystä.

Migri ja ulkoministeriö lupaavat selvitystä

Haastatteluja tekevät yleensä edustustojen työntekijät Migrin ohjeistuksen perusteella. Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio kertoo STT:lle, että ohjeistusta päivitetään niin nopeasti kuin mahdollista.

Vuorion mukaan myös edustustojen työntekijöiden koulutus on tärkeää, jotta ohje ymmärretään samalla tavoin joka paikassa.

– Kun meille tulee tällainen päätös laillisuusvalvojalta, ryhdymme toimenpiteisiin ripeästi, se on ihan selvä. Meille on todella tärkeää, että lapsen etu pystytään arvioimaan ja oikeaan lopputulokseen päädytään mahdollisimman nopeasti, Vuorio sanoo.

Myös ulkoministeriö aikoo selvittää asiaa.

– Otamme apulaisoikeusasiamiehen ratkaisut vakavasti. Tutkimme asian ja pyrimme korjaamaan puutteellisuudet, sanoo ulkoministeriön kansalaispalvelupäällikkö Pasi Tuominen.

Apulaisoikeusasiamies pyysi kuulemisista selvitystä Migriltä vuonna 2015, jonka jälkeen Migri muutti ohjeistustaan. Sakslinin mukaan uuteenkin ohjeistukseen jäi useita ongelmia.

Nyt apulaisoikeusasiamies on antanut Maahanmuuttovirastolle ja ulkoministeriölle vuoden loppuun asti aikaa ilmoittaa, mihin toimiin ne ovat ryhtyneet.

Lue myös:

    Uusimmat