Pikkulapsi ulosoton asiakkaana – kyse harvemmin keplottelusta

Ulosoton asiakkaiksi päätyvien lasten tapauksissa on kyse hyvin marginaalisesta ilmiöstä, joka harvemmin liittyy aikuisten yritykseen keinotella lastensa kautta.

Näin sanoo johtava hallintovouti Jorma Niinivirta Valtakunnanvoudinvirastosta.

Länsi-Savo kertoi viime viikolla, että ulosoton asiakkaina on Suomessa jopa taaperoikäisiä. Netissä heräsikin kiivas keskustelu siitä, kuinka mätä systeemi on, jos vanhemmat voivat keplotella siirtämällä omaisuuttaan lastensa nimiin ja tehdä näistä ulosoton asiakkaita. 

Niinivirta huomauttaa, että vanhemmat eivät voi lapsen nimissä ottaa velkaa tai kulutusluottoa.

- Vielä 90-luvun lopulla oli tapauksia, joissa aivan pienten lasten nimissä oli esimerkiksi ajoneuvoja. Nykyisin tällainen ei enää onnistu, sillä esimerkiksi vakuutusyhtiöt eivät hyväksy lasta maksajaksi. Maksajana on oltava aikuinen ja jos näin ei ole, niin vakuutusta ei edes myönnetä, sanoo Niinivirta.

Niinivirran mukaan alaikäisten lasten ulosottoon liittyvissä tapauksissa kyse on usein siitä, että lapselle on esimerkiksi perinnön tai lahjoituksen kautta tullut omaisuutta.

Tyypillistä omaisuutta ovat muun muassa kiinteistöt, joista pitää maksaa kiinteistöveroa.

- Jos maksut on syystä tai toisesta jätetty maksamatta, siirtyvät ne ulosottoon.  Ja kun lapsille tulee jotain ulosottoon, ilmoitetaan siitä sosiaaliviranomaisille. Yleisimmin käy niin, että kun sosiaaliviranomainen ottaa vanhempiin yhteyttä, hoitavat he maksun saman tien, sanoo Niinivirta.

Tarvittaessa lapselle määrätään edunvalvoja.

- Jos tulee esimerkiksi sellainen tilanne, että vanhemman ja lapsen välillä on eturistiriita, toimii edunvalvoja kiistassa välikätenä.

Osa alaikäisistä velkaantuu puolestaan omasta syystään tai oman toimintansa seurauksena.

-  Alaikäisellä saattaa olla maksettavanaan esimerkiksi vahingonkorvauksia. 

Lue myös:

    Uusimmat