Pikkulapset heitteillä koulun jälkeen

Pulman ratkaisuksi ollaan nyt kehittämässä iltapäiväkerhojen yhteisjärjestelmää. Kerhojen yhteistyö alkaa kokeiluna vuodenvaihteessa 10-15 paikkakunnalla.
-Mielestäni tässä on erittäin vakava yhteiskunnallinen ongelma. Etenkin ekaluokkalaiset jäävät heitteelle iltapäivisin: tyhjään kotiin ei juuri uskalleta mennä, vaan pikkulapset kuljeskelevat pitkin katuja. Senhän tietää, mitä kaikkea siitä voi seurata, Lindström painottaa.

Hän on perehtynyt asiaan Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta -työryhmän puheenjohtajana. Lindströmin mukaan nyt on "erittäin suuressa määrin" sattuman kauppaa, miten koululaisten iltapäivätoiminta on kullakin paikkakunnalla järjestetty.
-Erot ovat huikeat, vaikka kysyntä on joka puolella sama.

Pulmana ollut yhteistyön puute

Koulupäivän jälkeinen hoidon puute on jo havaittu muun muassa seurakunnissa. Kirkko on selvästi lisännyt kerhojaan aivan viime aikoina.
-Pulma on eri tahojen yhteistyön puute. Nyt on tavoitteena luoda järjestelmä, jossa kunta koordinoi kerhotoimintaa. Mutta kuntien ei kannata pelästyä, että tässä on jokin uusi menoerä. Tavoitteena on selvitä hyvin pitkälle jo olemassa olevilla varoilla.

Lindström kertoo odottavansa mielenkiinnolla, pystyvätkö eri yhteisöt luomaan kerhoverkon yhdessä. Riskinä vaanii perisuomalainen nurkkakuntaisuus.
-Onko niin, että jos joku taho järjestää kerhon, se ei kerro muille vaan haluaa pitää asian omana hommanaan. Tähän ei olisi varaa. Yhteiskunnan täytyy ottaa pienten koululaisten iltapäivistä kokonaisvastuu, alleviivaa opetushallituksen ylijohtaja.

Yhteiseen hiileen

Pikkuväen kerhojen yhteisverkon vetäjiksi on kaavailtu julkisyhteisöjä. Katseet kohdistuvat kuntien lisäksi esimerkiksi seurakuntiin, Mannerheimin lastensuojeluliittoon, 4H-kerhoihin, urheiluseuroihin ja vanhempainyhdistyksiin.

Kuntia voitaisiin kannustaa kerhojen edistämiseen eräänlaisella määrärahojen "koplauksella".
-Kunnille pitäisi asettaa tulostavoite niin, että valtion nuorisomäärärahoja saisi sitten kun kuntaan on järjestetty kerhotoimintaa.

Lindströmin mukaan myös paikkakunnan yritykset voitaisiin saada sponsoroimaan kerhotoimintaa. Tarjouksen luulisi kiinnostavan: yritykset tuskin voivat löytää tämän parempaa tilaisuutta "goodwillin" osoittamiseen.

Mikäli kerhon iltapäivään sisältyy sekä ohjattua toimintaa että ateria, olisi Lindströmin mielestä kohtuullista, että myös vanhemmat osallistuvat kuluihin jonkinlaisella ateriamaksulla.

Kerhot eivät ole koulumaisia

Luonteva paikka ainakin osalle iltapäivän kerhoista on koulu.
-Ehdotamme, että koulu olisi avoin laitos, joka ottaisi osavastuuta myös lasten iltapäivätoiminnasta.

Ainakin seurakunnissa on ymmärretty, että kerhojen tehtävä ei silti ole koulumainen.
-Iltapäivien kerhotoiminnassa on vahvasti mukana hoidon elementti. Kerhossa ollaan pitkään, sieltä saadaan välipala ja siellä tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, luonnehtii kirkon varhaiskasvatussihteeri Anna-Liisa Kuoppa.

Iltapäiväkerhojen yhteistyön kokeilun on määrä kestää pari vuotta.
-Silti jo tästä syksystä lähtien pyrimme kokoamaan sähköisen "pankin", johon kokoamme tietoa kerhoyhteistyöstä. Sieltä voisi sitten kuka tahansa käydä Internetin kautta katsomassa, että sopisiko tämä tai tuo idea meille, Aslak Lindström lupaa.