Pikkukunnat pärjäsivät hyvin liitoskunnissa

Kuntaliitospaikkakunnilla kamppailtiin kuntavaaleissa puolueiden lisäksi myös kuntien välillä. Pikkukunnat saivat odotettua enemmän edustajiaan liitospaikkakuntien uusiin valtuustoihin. Esimerkiksi Hämeenlinnaan vuodenvaihteessa liittyvät Lammi, Kalvola, Renko, Hauho ja Tuulos saivat kaupunginvaltuustoon selvästi ennakoitua suuremman edustuksen.

Uudessa Hämeenlinnassa joka kolmas valtuutettu tulee pikkukunnasta. Hämeenlinnaan sulautuvista pikkukunnista parhaiten menestyi Lammi seitsemällä edustajallaan. Kalvola ja Renko saivat läpi neljä valtuutettua, Hauho kaksi ja Tuulos yhden.

- Minusta se ennustaa demokraattista valtuustotyöskentelyä ja ehkäpä värikkäämpää, mitä me olemme niin sanotussa vanhassa Hämeenlinnassa valtuustosalissa tottuneet ja niin se pitää olla. Minusta tämä oli demokratialle voitto, SDP:n vaalipäällikkö Ulla Pullola Hämeenlinnasta sanoo.

Hauholainen kansanedustaja Jari Koskinen oli uuden Hämeenlinnan ääniharava. Kokoomuslaista Koskista äänestettiin yli vanhojen kuntarajojen. Monen kuntapäättäjän oli kuitenkin luovuttava asemastaan. Uuden valtuuston ulkopuolelle jäi muun muassa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia.

- On osattu keskittää ja myöskin kampanjointi ulottui tähän varsinaiselle Hämeenlinnan kaupungin alueella ja nämä ehdokkaat ovat kyllä saaneet myöskin Hämeenlinnan kaupunkilaisten ääniä varsin runsaasti, sanoo puheenjohtaja Kalevi Rajala Hämeenlinnan keskusvaalilautakunnasta.

Kymmenen kunnan liitoksessa Salossa valtuustopaikkojen kokonaismäärä leikkaantui rajusti. Kaikki liitoskunnat saivat kuitenkin vähintään yhden edustajan yhteiseen valtuustoon. Yli puolet paikoista meni Saloa ympäröiviin pienkuntiin.

Jyväskylään liittyvät maalaiskunta ja Korpilahti saivat uuden valtuuston paikoista kolmanneksen.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat