Piispainkokous alkoi Kotkassa

Huotari pohti puheessaan, mitä kirkko tarjoaa elämäänsä mielekkyyttä etsivälle nykyihmiselle. Hänen mielestään vastaukseksi ei riitä, että kirkko toimii eettisenä opettajana ja ihmisen lohduttajana. -Ihmiset kaipaavat Jumalaa, joka on enemmän kuin henkilökohtaiset mielipiteet hänestä, sanoi Huotari. -Mielipiteiden Jumala on monesti ihmisen mittainen. Kristinuskon opettama Jumala on pyhä, salattu ja suuri. -Jumalanpalvelus, liturgia, musiikki, taide, arkkitehtuuri ja juhlat puhuvat Jumalasta vertausten kielellä. Se koskettaa koko ihmistä, hänen ajatteluaan, tunnettaan ja tahtoaan. Huotari toivoi, että uudistuvasta jumalanpalveluksesta henkisi pyhän ja suuren salaisuuden läheisyys. Siinä on voitava olla turvallisesti rukoilevan kirkon hempeässä huomassa.

Esillä katekismus ja jumalanpalvelusuudistus

Piispainkokouksen asialistalla on mm. uusi katekismus ja jumalanpalvelusuudistus. Suurten uudistushankkeiden vuoksi kokoukselle on varattu tavallista enemmän aikaa. Kirkkokäsikirja ja katekismus kuuluvat samaan kirkollisten kirjojen sarjaan kuin jo ajanmukaistetut virsikirja ja raamatunkäännös. Tavoitteena on, että uudistukset ovat valmiina, kun vuosituhat vaihtuu. Piispainkokoukselta odotetaan kantaa myös hiippakuntien hallinnon kehittämiseen. Kokous antaa lausunnon lisäksi mm. diakonian viran uudistamisesta ja muistolehtoihin liittyvistä kysymyksistä. Piispainkokous on viimeisen kerran koolla arkkipiispa John Vikströmin johdolla. Vikström on hoitanut puheenjohtajuutta vuodesta 1982 lähtien. Kokouksen isäntäpiispa on Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari.

Piispoja on maassamme yhdeksän. Lisäksi piispainkokoukseen osallistuu yksi asessori kustakin hiippakunnasta sekä kenttäpiispa Hannu Niskanen ja kirkkoneuvos Heikki Mäkeläinen. Uutena kokoukseen osallistuu Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola ja ainoana naispuolisena osanottajana asessori Helena Haataja Helsingin hiippakunnasta.

(STT)