Keskustelu uskontoa sisältävien tilaisuuksien järjestämisestä koululaisille heijastelee opetusministerin mukaan vallalla olevaa yleistä poliittista keskustelua. Piispa on huolestunut ylivarovaisuuden vaaroista.
Keskustelu lasten altistumisesta uskonnolle on käynyt viime päivinä kiivaana.
Uudellamaalla sijaitseva peruskoulu perui viime viikolla suunnitellun barokkikonsertin sen uskonnollisten viitteiden takia.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta taas suositteli hiljattain 1 500 euron hyvitystä hämeenlinnalaiselle alakoululaiselle, koska katsoi koulun syrjineen uskonnotonta lasta oppilaille järjestetyssä tilaisuudessa. Lapsen äiti oli tehnyt asiasta kantelun lautakunnalle.
Ylen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston saamat, uskontoon liittyvät yhteydenotot ovat viisinkertaistuneet viidessä vuodessa.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) arvioi muutoksen liittyvän yleiseen poliittiseen keskusteluun, jossa yksilöllisyys asettuu yhteisöllisyyden edelle.
– Välillä tuntuu siltä, että raja yhteisöllisyyden ja yksityisyyden välillä hämärtyy ja omalle kokemukselle tulee paljon painoarvoa. Ilmeisesti kohtalaisen usein on sellaisia kokemuksia, että jos me yhdessä jaetaan jokin kokemus eikä itse pysty yhdistymään siihen maailmankuvaan, kokee itsensä loukatuksi, Adlercreutz toteaa MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.
– Itse toivon, että vaikka toiselle ei pidä tuputtaa [uskontoa], tällaisen nähtäisiin myös kulttuurihistoriaan paneutumisena.
Missä menee kulttuurin ja uskonnon raja?
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo korostaa uskonnonvapauden merkitystä yhteiskunnassa.
– Pitää olla vapaus olla uskomatta ja uskoa, ja toisaalta pitää huolehtia siitä, ettei tulla tyhmäksi, eli sivistytään, Laajasalo muotoilee.
– Itse näkisin, että viime aikoina uskonnon harjoittamisen näkeminen on laajentunut. Alkuperäinen ajatuksen mukaan uskonnon harjoittaminen on sitä, että ollaan jumalanpalveluksessa tai rukoillaan, mutta se että meillä on kristityt nimet, ei ole vielä uskonnon harjoittamista – tai se, että meillä on seitsemänpäiväinen viikko tai eletään vuotta 2024. Ajattelisin, että vieraana olemista ja vieraanvaraisuutta tarvitaan.
