Pietarin jätevedenpuhdistus Suomenlahden kannalta kannattavin sijoitus

Toiminnassa olevilla Pietarin jätevedenpuhdistamoilla saadaan poistettua vain vähän yli puolet typestä ja fosforista.

Kustannustehokkain tapa Suomenlahden tilan kohentamiseksi on Pietarin jätevedenpuhdistuksen parantaminen. Sijoittaminen Pietariin osoittautui tutkijoiden laskelmissa selvästi kannattavammaksi kuin esimerkiksi Suomen maatalouden päästöjen voimakas vähentäminen.

Lähes miljoonan pietarilaisen jätevedet valuvat edelleen puhdistamattomina Suomenlahteen. Toiminnassa olevilla jätevedenpuhdistamoilla vähän yli puolet typestä ja fosforista poistetaan, mutta loput päätyvät edelleen mereen.

- Meillä on Pietarissa niin suuri fosforin lähde, että jos sille ei tehdä mitään, Suomessa tehtäviltä investoinneilta menee pohja pois, koska koko Suomenlahden yleistila vaikuttaa myös meidän rannikkovesissä, johtava tutkija Heikki Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Tutkijoiden tekemä malli kertoo sen, että jos Pietarin jätevedet puhdistettaisiin tehokkaasti, sinilevien määrä monilla alueilla Suomenlahdella vähenisi jo viidessä vuodessa yli kolmanneksella. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua levien väheneminen näkyisi selvästi jo koko Suomenlahden alueella.

Maatalouden päästöjä myös hillittävä

Vaikka Pietarin vaikutus on näin suuri, tutkijat varoittavat tulkitsemasta tulosta niin, ettei Suomessa enää kannattaisi vähentää maatalouden päästöjä.

- Eipä sitä niinkään voi tulkita, koska mitä lähemmäs rannikkoa, jokisuita ja saaristoa tullaan, sitä suuremmaksi omien maatalouden päästöjen vähentämisen merkitys tulee,

Ruotsalaisprofessori arvioi, että maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi on olemassa paljonkin teknisiä keinoja, mutta ne ovat kalliita.

- Teknisesti voidaan tehdä paljonkin, mutta kuka sen maksaa? Jos haluamme syödä halpaa lihaa, maatalouden päästöt eivät vähene, professori Fredrik Wulff Tukholman yliopistosta pohtii.

Jos sekä jätevedet että maatalouden päästöt saataisiin kuriin, Itämeren tila kohenisi selvästi.

- Voisimme palauttaa meren tilan 50-luvun tai 60-luvun alun tasolle, Wulff arvioi.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat