Pienyritysten ideointiin luvassa 1,5 miljardia

Liikenneministeri Matti Auran (kok.) mukaan valtion tutkimusmäärärahoja ollaan voimakkaasti nostamassa lähivuosina. -Kolmessa vuodessa tutkimuksen ja tuotekehittelyn määrärahoja lisätään 1,5 miljardia markkaa. Se nostaa maamme tutkimuspanostuksen osuuden bruttokansantuotteesta aivan maailman kärkeen, ja huomattavasti EU-maiden keskiarvon yläpuolelle.

-Erityisesti televiestinnässä Suomi on edelleen kehityksen eturintamassa. Ensimmäisenä maailmassa toteutettuja matkaviestinjärjestelmiä ja optisia suurnopeusjärjestelmiä on OECD:n seurantatietojen perusteella pystytty toteuttamaan myös taloudellisesti, Aura muistutti osallistuessaan torstaina pääkaupunkiseudun Innosuomi -tapahtumaan Espoossa.

Innosuomi-projekti on Auran mukaan pystynyt edistämään yritysten ideoiden hyödyntämistä hyvin. -Monet yrityshautomot ja teknologiakeskukset ovat esimerkkejä siitä, että yhteyksien ja yhteistyön tarve on tunnistettu ja innovatiivisia yrityksiä on ryhdytty palvelemaan tulevien haasteiden varalle Aura kiitteli.

Raha ei yksin synnytä uusia innovaatioita

Innosuomi-tapahtumassa tuotiin esille se, että raha ja suuret resurssit eivät yksin synnytä uusia ideoita. Tutkija, psykologian tohtori Mika Kivimäki esitteli Työterveystutkimuslaitoksen tutkimusta innovatiivisyyden taustatekijöistä.

-Innovaatioiden synnylle on keskeistä ryhmän jäsenten erilaisuus ja selkeä yhteinen päämäärä, Kivimäki summasi tuloksia. -Jokaisen ryhmäläisen ottaminen mukaan päätöksentekoon yleensä kannattaa. Ryhmän tavoitteena on suunnata ponnistukset olennaiseen ja karsia toisarvoinen toiminta.

Menestyneet yritykset eroavat Kivimäen mukaan muista yrityksissä yhteistyön määrässä. Menestyneissä yrityksissä myös epävirallinen tiedonkulku oli sujuvampaa. -Tiedonkulussa ei ollut esteitä, vaikka kokouksia ei pidetty useammin kuin muissakaan yrityksissä.

Tutkimuksen kohteena oli Innosuomi-kilpailussa menestyneitä ja patentoituja keksintöjä tuottaneita pk-yrityksiä.
(STT)