Pienten vesivoimaloiden purkuehdotus keskusteluttaa

- Niitä laitoksia ja patoja, joilla ei ole mitään merkitystä energiantuotannon kannalta, niitä voisi katsoa tapauskohtaisesti ja kenties purkaa pois, jos siitä saatava hyöty olisi suurempi kuin tällä hetkellä koituva hyöty, sanoi Pääkkönen eilen MTV Uutisliven haastattelussa.
Yksi tarpeeton pato on Pääkkösen mielestä Helsingin Vanhankaupunginkosken voimala.
- Kalojen lisäksi padon purkamisesta hyötyisi koko alue. Sinne saisi ulkoilureittejä, melontaa ja virkistyskäyttöä. Samalla Helsingille nimen antanut koski saataisiin esiin padon alta. Lohi ja taimen pääsevät välttävästi nousemaan ylös nykyistä itähaaran kalatietä, mutta kymmenkunta muuta kalalajia ei pääse, luettelee Pääkkönen padon purkamisen hyötyjä.
Helsingin Energia ei padon purkamiselle lämpene. Helsingin Energian MTV Uutisille tekemien laskelmien mukaan Vanhankaupunginkosken voimala tuottaa sähköä 12 sähkölämmitteisen pientalon vuotuisen sähköntarpeen verran. Toisen esimerkin mukaan voimalan sähköntuotanto vastaa 1 000 jääkaappipakastimen vuoden sähkön tarvetta. Vanhankaupungin vesivoimala tuottaa sähköä saman verran kuin Suvilahteen rakennettava Helsingin Energian uusi aurinkovoimalaitos.
- Nuo laskelmat taitavat kuvastaa teoreettista maksimimäärää. Kun vierailin siellä, vartija kertoi, että silloin sähköntuotanto oli 2-3 omakotitalon tai 50 silitysraudan tarpeen verran, kommentoi Pääkkönen.

Pieni merkitys kokonaisuuden kannalta

Pienpatojen purkuehdotus herättää varovaista kiinnostusta.

- Voi olla, että se olisi yksi ratkaisu vaelluskalojen palauttamiseksi, mutta se menee poliittisen päätöksenteon puolelle. Tutkijana en voi ottaa siihen enempää kantaa, muotoilee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ohjelmapäällikkö Aki Mäki-Petäys.

Myös voimayhtiöt ovat varovaisia kannanotoissaan.
- Jos rahoitus löytyy, ei se varmaan mahdotonta ole. Meillä on vain isoja voimaloita, joten siinä mielessä en voi kommentoida, toteaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.
- Fortumilla ei ole pienvesivoimaa Suomessa eikä Ruotsissa, joten en halua ottaa tähän kantaa muiden puolesta, sanoo Fortumin ympäristöpäällikkö Jukka Muotka.
Suomen reilusta 200 vesivoimalasta 90 on teholtaan pieniä ja niiden merkitys Suomen vesivoimantuotannossa on marginaalinen.