Pettääkö Kiina ilmastolupauksensa? Sanat ja teot ristiriidassa – naapurissa näytetään parempaa mallia: "Avaa tietä muutokselle"

Kivihiilen käyttö loppuu Suomessa vuonna 2029 – miten käy Hanasaaren voimalan? 4:17
Kivihiilen käyttö loppuu Suomessa vuonna 2029 – miten käy Hanasaaren voimalan? Haastattelussa Helenin markkinointi-, viestintä- ja asiakaskokemusjohtaja Sohvi Salmelin.

Kiinan ilmastolupaukset ovat ristiriidassa talouden piristyskeinojen kanssa. Viime vuonna Kiina avasi määrällisesti yhden hiilivoimalan joka viikko. Kivihiilen käytön luopumisesta keskusteltiin Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Kiinan presidentti Xi Jinping kertoi viime vuonna, että maa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Samaan aikaan Kiina kuitenkin avasi hiilivoimaloita kolme kertaa enemmän kuin muu maailma yhteensä, määrällisesti yhden uuden voimalan joka viikko.

Analyytikko Lauri Myllyvirta Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimusorganisaatiosta sanoi Viiden jälkeen -lähetyksessä, että sanojen ja tekojen ristiriidan syynä ovat koronaviruspandemian aiheuttamat negatiiviset talousvaikutukset.

Tapojensa mukaisesti Kiina käynnisti valtavan määrän hankkeita taloutta piristääkseen. Hankkeisiin sisältyi teollisuutta, infrastruktuuria ja myös hiilivoimaloita.

– Edelleenkään ei päästy siihen, että siirrettäisiin investoinnit puhtaaseen energiantuotantoon kokonaan, Myllyvirta sanoi.

– Se ei ollut yllätys, mutta se oli pettymys.

Suomi kieltää kivihiilen käytön sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena vuonna 2029. Miten käy Hanasaaren voimalan? Katso haastattelu yllä olevalta videolta.

Kiinassa on valtava määrä eri intressejä

Raskaaseen teollisuuteen ja hiilivoimaan perustuva talouskasvu ei voi jatkua, jos Kiina saavuttaa hiilineutraaliuden asettamassaan aikataulussa. Jotta maa olisi hiilineutraali vuonna 2060, sen pitäisi irrottautua hiilestä kymmenen vuotta aiemmin.

– Se on tiukka aikataulu, kun ajatellaan vaikka sitä, että Kiinassa on 500 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat lämmitystä läpi talven, eli sadan Helsingin verran, Myllyvirta sanoi.

Kiinan johto on antanut merkkejä siitä, että se haluaa kääntää suuntaa. Suuri maa on kuitenkin osiensa summa.

– Kiinassa on käynnissä valtava sisäinen vääntö. On tahoja, jotka pyrkivät kääntämään kelkkaa. Sitten on valtionyhtiöitä ja provinsseja, joiden talous on vahvasti kivihiilestä riippuvainen, jotka pyrkivät toiseen suuntaan, Myllyvirta kertoi.

Kiina on tekemässä uutta viisivuotissuunnitelmaa, jonka energiaosio julkistetaan tämän vuoden lopulla.

Maailman pahimmat saastuttajat

Neljä eniten kasvihuonekaasuja tuottavaa maata tai maaryhmää tuottaa yli puolet maailman kasvihuonepäästöistä. Suurimmat saastuttavat ovat:

  • Kiina 26 prosenttia
  • Yhdysvallat 13 prosenttia
  • EU sekä Iso-Britannia 8,6 prosenttia
  • Intia 7,1 prosenttia.

Lähde: Ilmasto-opas

Intia näyttää mallia

Kiina on maailman väkirikkain valtio, mutta naapurimaa Intia ei ole väkiluvussaan kaukana perässä. Intialaisten elintason nousu kasvattaa energiantarvetta, mutta maa on jo nyt tilanteessa, jossa aurinko- ja tuulivoimalla tuotettu sähkö on edullisempaa kuin olemassa olevien hiilivoimaloiden tuottama sähkö.

Viime vuonna Intian sähkökulutuksen kasvu hiljeni koronaviruspandemian vuoksi. Vuoden 2018 huippuun hiilivoiman käytössä ei välttämättä koskaan palata. On mahdollista, että jatkossa suuri osa Intian sähkönkulutuksen kasvusta tuotetaan uusiutuvalla energialla.

– Intiassa voi olla tapahtumassa todella nopea käänne, joka avaa tietää samanlaiselle muutokselle myös muissa kehittyvissä maissa, Myllyvirta arvioi.

Suomi kieltää kivihiilen käytön sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena vuonna 2029. Jos Suomessa kyetään kehittämään ratkaisuja, joilla maa saadaan lämpenemään ilman hiiltä ja mahdollisimman vähän puuta polttaen, on niillä valtava potentiaali olla osana murrosta.

Katso koko Viiden jälkeen -lähetys MTV-palvelusta.

Lue myös:

    Uusimmat