Petri Takala: Ilmastonmuutos peruttu?

Hyvä ajoitus ilmastoskeptikoilta, sillä Kööpenhaminan ilmastokokous pidetään 7.-18.12.2009. Kööpenhaminassa sovitaan silloin jatkosta Kioton ilmastosopimukselle, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2012. Kööpenhaminassa sovitaan siis pitkäksi aikaa uusista päästörajoituksista ja nyt olisi viimeiset hetket kumota kaikki mahdolliset rajoitukset. Ei ehkä olisi aivan mahdotonta, vaikka joiltakin tahoilta pääsisi jo "pieniä" hätävalheitakin?

Ilmastonmuutos jakaa mielipiteitä

Ilmastonmuutos jakaa ihmisiä yhä melko voimakkaasti kahtia. Muutenkin uudet asiat saavat ihmisen aina aluksi ajattelemaan mustavalkoisesti. Käytännössä se usein tarkoittaa sitä, että epävarmassa tilanteessa valitaan se itselle sopivampi vaihtoehto ja aletaan vasta jälkikäteen etsiä kannalleen sopivaa "todistusmateriaalia". Mitä pidempään näin toimitaan, sitä vaikeampi on enää muuttaa kantaa, vaikka jo alkaisi itseäkin alkuperäinen mielipide epäilyttää.

Jokainen meistä kasaa elämänkatsomukselleen omaa "palikkapinoa", joka sitten ehkä koostuu useammastakin erikokoisesta rakennelmasta. Kiusallisinta tietysti on, jos suuren ja komean palikkapinon juurella on yksi palikka väärinpäin. Myöhemmin tämän yhden palikan kääntäminen voikin osoittautua yllättävän vaikeaksi. Usein koko rakennusurakka pitää aloittaa täysin alusta. Harvalla meistä tämä ilmastonmuutos-palikkapino on oman elämän kannalta kovinkaan suuri rakennelma; vasta mietitään kuinka päin ensimmäisiä palikoita pohjalle asettaisi. Sillä, miten yhdessä palikkapinon nyt rakennamme, voi tulevaisuudessa olla suurikin merkitys.

Nyt pitäisi kasata rakennelmaa, jossa jälkeenpäinkin pystytään vielä muuttelemaan palikoiden paikkaa. Monille riittää pelkät "kasausohjeet", mutta jos niitäkin on täysin vastakkaisia, pitää usein ohjeet valita tunteella tai kuudetta aistia käyttämällä. Siksi haluan nyt antaa oman meteorologisen palikkani kaikkien halukkaiden käyttöön. Se ei ole suora kasausohje, mutta sitä voi kenties käyttää tukevana palikkana useammassakin kohdassa ilmastonmuutos-palikkapinoa.

"Kasvihuoneen luukut menossa kiinni"

Aurinkokunnan jokaisella planeetalla on omanlaisensa ilmakehä. Kaikki erilaiset ilmakehät aiheuttavat planeetalleen erilaisen kasvihuoneilmiön. Ilmakehän kasvihuoneilmiö johtuu energian muodonmuutoksesta ilmakehässä. Auringosta meille maanpinnalle asti tulee energiaa pääasiassa valon olomuodossa (näkyvän valon aallonpituudella). Ilmakehä on valolle lähes täysin läpinäkyvä. Auringon ”noustessa” valoa alkaa tulvia ilmakehän läpi. Osuessaan ilmakehän hiukkasiin ja maahan energia muuttuu lämmöksi (pitkäaaltoisemmaksi energiaksi). Lämmön suhteen ilmakehä ei olekaan enää täysin ”läpinäkyvä” ja niin lämpöä jää ilmakehään vangiksi. Tätä pelkkää ilmakehän aiheuttamaa lämmitystä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Joskus kasvihuoneilmiö on heikko, joskus voimakas, riippuen siitä, mitä kaasuja ja kuinka suuria pitoisuuksia ilmakehä niitä sisältää. Meillä maapallolla kasvihuoneilmiö lämmittää tällä hetkellä noin 33 astetta. Mainittakoon, että Marsissa kasvihuoneilmiö on vain muutamia asteita ja Venuksessa se on muutamia satoja asteita! Vaikka Venus on kauempana auringosta kuin Merkurius, on Venus voimakkaan kasvihuoneilmiönsä takia kuumin planeetta!

Maapallon keskilämpötila on tällä hetkellä noin 15 astetta. Ilman kasvihuoneilmiötä se olisi 18 astetta pakkasen puolella ja todennäköisesti elämä ei olisi mahdollista. Toisin sanoen kasvihuoneilmiö on meille lähes välttämätön elinehto.

Näyttää kuitenkin siltä, että ihminen on toimillaan nyt voimistamassa maapallon ilmakehän kasvihuoneilmiötä, eli muuttamassa ilmakehän koostumusta niin, että yhä enemmän lämpöä jää meille vangiksi. Maapallon ilmakehä päästää avaruuteen lämpöä tietyllä pienellä aallonpituuden alueella. Näitä aallonpituuksia kutsutaan ilmakehän ”pieniksi ikkunoiksi”. Lisäämällä ilmakehään kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4) ja ilokaasua (N2O), ihminen sulkee juuri näitä ilmakehän pieniä ikkunoita ja näin ollen voimistaa kasvihuoneilmiötä. Kasvihuoneilmiö on siis meille tärkeä elinehto, mutta kasvihuoneilmiön voimistuminen on se uhka, josta nykyään käytetään nimitystä Ilmastonmuutos!

Hiilidioksidipitoisuus nousee

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ihmisen toimesta alkanut merkittävästi kasvaa vasta 1900-luvulla ja silloinkin selvemmin vasta 1900-luvun loppupuolella. 1900-luvun alussa hiilidioksidipitoisuus oli noin 290 ppm , 1960-luvulla noin 315 ppm, vuonna 1990 suunnilleen 350ppm ja tällä hetkellä reilut 380 ppm.

Toisinsanoen "kasvihuoneen ikkuna" on jo vähän suljettu ja näin kasvihuoneilmiö on myös vähän voimistunut. Tätä tosiseikkaa eivät enää "ilmastoskeptikotkaan" taida kyseenalaistaa.

Nyt on siirrytty vaiheeseen, jossa kiistellään siitä, kuinka paljon tämä kasvihuoneilmiön voimistuminen lämmittää ilmakehää. Useimpien ilmastoskeptikoiden mielestä ilmakehä pelastaa itse itsensä ja vastustaa muutosta.

Miksiköhän Venuksen ilmakehä ei ole toiminut vastaavasti, vaan Venus on Merkuriusta lämpimämpi planeetta, vaikka sijaitseekin kauempana auringosta? Tuntuu, että ainakin Venuksessa kasvihuoneilmiö pystyy olemaan voimakas. Skeptikotkin ovat nyt hiljalleen alkaneet myöntää, että ilmasto voi vähän lämmetäkin. Tosin heidän näkökulmansa on, että suurin osa muutoksesta on jo tapahtunut eikä mitään katastrofin mahdollisuutta ole olemassakaan. Ei, vaikka päästöt kuinka lisääntyisivät.

Mitä jos ilmasto ei enää suuremmin muutukaan?

Onko sitten mitenkään mahdollista, että ilmastoskeptikot ovatkin oikeassa eikä ilmasto enää suuremmin muutu? Ei kai se täysin mahdotonta ole, kun puhutaan tulevaisuudesta, josta ei ikinä voi tietää täydellä varmuudella. Se kuitenkin tarkoittaisi, että tämän hetken fysikaalisessa ymmärryksessämme olisi jokin merkittävä puute.

Kun 1920-luvulla säätä ensimmäisen kerran kokeiltiin ennustaa laskemalla, kesti kuuden tunnin päähän ulottuvan ennusteen tekeminen useita päiviä. Oikea tilanne nähtiin siis jo paljon aikaisemmin kuin varsinainen ennuste valmistui. Surkuhupaisinta oli se, että ennuste meni vielä täysin pieleen. Sään laskeminen lopetettiin ennustusmielessä useiksi vuosiksi ja otettiin takaisin käyttöön oikeastaan vasta tietokoneiden kehityttyä.

Tietokoneet ennustavat varsin tarkasti

Tällä hetkellä sääennusteet perustuvat lähes 90-prosenttisesti tietokonelaskelmiin. Eivät ennusteet vieläkään ole täydellisiä, mutta sääennustajana voin käsi sydämellä todeta niiden parantuneen huimasti oman työelämäni aikana. Tietokonelaskelmia kehitetään koko ajan. Aina kun uusia fysikaalisia ilmiöitä opitaan tuntemaan paremmin, ne aika nopeasti otetaan huomioon myös tietokonelaskelmissa. Näin ennusteita on vielä aivan viime vuosinakin pystytty hieman parantamaan..

Näitä samoja fysiikan yhtälöitä ja lainalaisuuksia käytetään myös pidemmissä ilmastonmuutosennusteissa. Niiden pitäisi siis edustaa tämän hetken viimeisintä ja parasta tietoa ilmakehästä. Tällaiset tietokonelaskelmat ovat ennakoineet hyvin tähän menessä tapahtuneen lämpenemisemme, joka on ollut vajaa 1 C astetta. Tietokonelaskelmat ennustavat, että lämpeneminen tämän vuosisadan aikana tulisi olemaan 1,1-6,4 C astetta. Toisin sanoen tämä on paras tieteellinen arvaus tällä hetkellä.

Ei meillä ole mitään tietokonelaskelmia luotettavampaa ja parempaakaan tietoa olemassa. Meillä ei ole historiasta esimerkkiä vastaavasta tilanteesta. Ilmastoskeptikot pitävät kaikkia tietokonelaskelmia kuitenkin täysin virheellisinä, mutta eipä heilläkään sitten ole vakuuttavia laskelmia paremmasta tiedosta. On helppo väittää toisen tekevän väärin, mutta paljon vaikeampi kertoa, kuinka asia pitäisi tehdä oikein.

Ilmastonmuutoslaskelmissa on eroja. Kaikki ne kuitenkin ennustavat ilmaston lämpenemistä. Voimme hyvällä syyllä luottaa, että ainakin tietokonelaskelmat osaavat jo ennustaa suurempia linjoja. Varmin tapa tulla tulevaisuudessa yllätetyksi on lukea laskelmien tuloksia kuin "piru raamattua" . Muutenkin on hyvin mahdollista, että vielä tulee isojakin yllätyksiä. Erityisesti niihin on syytä varautua paikallisella tasolla. Esim. matalapainetoiminnan pienikin muutos voi etenkin meidän leveyspiireillämme vaikuttaa ilmastoon huomattavasti. Todennäköisyys sille, että globaali muutos jää vähäisemmäksi kuin mitä tietokonelaskelmat ovat ennustaneet, on varmasti myös olemassa. On kuitenkin syytä todeta, että vähintään yhtä todennäköistä on, että muutos on vielä isompi kuin mitä tietokonelaskelmat ovat ennustaneet!

Luonnollinen vaihtelu suurta

Ilmastonmuutoksen etenemisen seuraaminen ei ole mikään helppo asia. Täällä Suomessakin elämme alueella, jossa sää on luonnostaan hyvin vaihtelevaa, eivätkä vuodet ole veljeksiä keskenään.

Joulukuussa voi lämpötila lounaistuulten vallitessa olla vielä lähellä + 10 astetta, kun taas tyynessä selkeässä säässä ilman virratessa hiljalleen idän ja pohjoisen puolelta voi pakkasta samaan aikaan olla 30 astetta, Lapissa jopa reilut 40 astetta. Toisin sanoen luonnollinen vaihtelu on tällöin 40-50 astetta.

Tässä vaihtelussa on kovin vaikeaa erottaa varmuudella yhden asteen muutosta, saatikka milloin jokin säätilanne on ilmastonmuutoksen vaikutusta ja milloin normaalia suurta vaihtelua. Vasta viime vuosina on tilastollisesti saatu varmuutta tuohon vajaan yhden asteen muutokseenkin. Tähän uskoo nykyään myös suurin osa ilmastoskeptikoistakin. Ero valtavirtaan on siinä, että he eivät usko lämpötilan enää kohoavan.

Ilmastonmuutos ei ole kaikkien sääilmiöiden syy

Olen skeptikoiden kanssa osin samaa mieltä ilmastonmuutoksen paisuttelun suhteen. Nykyään helposti monen sääilmiön todetaan johtuvan ilmastonmuutoksesta. Mediassa puhutaan varmalla suulla asioista, jotka ovat tietokonelaskelmissakin vielä epävarmoja asioita (esimerkiksi hirmumyrskyjen lisääntyminen).

Helposti myös keskimääräistä lämpimämpi jakso itsestäänselvästi liitetään ilmastonmuutokseen, vaikka läheskään aina ei näin ole. Olen huolissani tästä asiasta, koska pelkään, että se voi alkaa syödä ilmastonmuutostutkimuksen uskottavuutta. Jos nyt kaikki erikoiset sääilmiöt ja pienetkin vaihtelut lämpimämpään suuntaan selitetään ilmastonmuutoksella, miten käy sitten, jos meille tuleekin muutama luonnollisesta vaihtelusta johtuva viileämpi vuosi?

1950-1970-luvuilla oli jopa yli 20 vuoden viileämpi jakso ja tämän johdosta ilmastonmuutosteoria "hylättin" jo ensimmmäisen kerran. Ihmiselle 20 vuotta on pitkä aika ja veikkaanpa, että nyt viileän jakson sattuessa skeptikot julistettaisiin voittajiksi ja vielä kerran ilmastonmuutosteoria romutettaisiin.

Ilmakehässä on kaoottisia muutaman kymmenen vuoden pituisia kylmiä ja lämpimiä jaksoja, joten tämänhetkistäkään ilmastonmuutoksen tilaa emme voi varmuudella tarkasti tietää. Seuraavan 30 vuoden aikana ilmastonmuutoksen mittasuhteet kuitenkin alkavat jo paljastua. Nyt on parempi alkaa kasata ilmastonmuutoksen palikoita kestävälle alustalle ja mielellään niin, että palikoita voidaan kääntää mahdollisimman kauan niin, ettei koko palikkapino sorru ja horjauta samalla isompiakin rakennelmia.

Mitään täysin varmaa ei ole olemassa. Tällä hetkellä on vaan todennäköisyyksiä. Olemme kaikki mukana tieteellisessä kokeessa!