Petojen salakaatajilla vahva tuki - tutkimus ehdottaa korvausta susien sietämisestä

Susialueilla asuville pitäisi maksaa korvausta siitä, että he jakavat asuinalueensa susien kanssa, ehdottaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus.

Projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä kaipaa uusia ajatuksia suomalaiseen susipolitiikkaan. Sellainen olisi tutkijan mielestä esimerkiksi ajatus susilauman omistajuuden siirtämisestä paikallisille ihmisille.

– Poikkeusluvat susien metsästykseen pitäisi samalla myöntää sosiaalisin perustein.

Susialueiden asukkaat olisi otettava nykyistä selvemmin kannanhoidon keskiöön.

– Lisäksi suden arvoa metsästyssaaliina pitäisi pyrkiä nostamaan, Pohja-Mykrä toteaa.

Yhteisön tuki salakaadoillle

Rurali-instituutin tutkimuksen mukaan susien salakaadoista yli 90 prosenttia on piilorikollisuutta. Valtaosa salakaadoista ei tule siis koskaan poliisin tietoon.

Suurpetojen salakaatajien tukena on yhteisö, joka jättää ilmoittamatta tapauksista. Päinvastoin he kertovat kaatajille suurpetojen liikkeistä, tutkimus vahvistaa aiemmat epäilyt.

– Salakaatajat tekevätkin likaisen työn yhteisönsä puolesta, tutkimuksessa arvioidaan.

"Viimeinen hetki muutoksille"

Salakaatojen selvittämiseksi tutkimuksessa kerättiin laaja aineisto. Tutkimukseen kerättiin suurpetojen salakaatoja koskevat käräjäoikeuksien tuomiot ja poliisin rikostutkintapyynnöt vuosilta 2005-2010. Lisäksi tehtiin salakaatajien haastatteluita sekä eläytymismenetelmällä kerätty aineisto salakaatajien yhteisöltä.

– Susipolitiikka on pahasti karilla ja on viimeinen hetki kääntää kurssia, kehottaa Pohja-Mykrä.

Jatkossa kannanhoidon tavoitteiden asettelun tulee tapahtua tutkimuksen mukaan susialueiden asukkaiden näkökulmasta keskittymällä paikallisten ongelmien ratkaisuun.

Salakaatajat haastavat viranomaisia

Salakaatojen motiivina toimii suurpetojen kannanhoidon linjauksien ja toimenpiteiden haastaminen. Salakaatajat ja heidän ympärillään oleva yhteisö kokevat arjessaan turvattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta sekä vahvaa turhautumisen tunnetta viranomaisia kohtaan.

– Susialueiden ihmisten kanssa pitää nyt rakentaa luottamusta. Susia kohtaan koettuihin pelon ja vihan tunteisiin on vastattava konkreettisilla teoilla, Pohja-Mykrä sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat