Perintömetsissä riittää tekemätöntä työtä

Kun puuntuonti Venäjältä uhkaa hiipua maan suunnittelemiin tullimaksuihin, katseet kotimaassa ovat suuntautuneet yksityismetsien suuntaan. Metsäammattilaisten mukaan hakkuumahdollisuuksia on lisää erityisesti perintömetsissä.

- Kainuun yksityismetsissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Hakkuumahdollisuuksia löytyy erityisesti yhteisomistuksessa olevilta tiloilta ja nimenomaan harvennushakkuiden osalta, Kainuun metsäkeskuksen johtaja Jorma Tolonen vakuuttaa.

Metsäkeskukset kautta maan ovat panostaneet viime vuosina metsänomistajien kouluttamiseen. Kun huomattava osa metsäomaisuuden haltijoista asuu kaupungissa, niin käytännön tietotaito metsien hoidosta puuttuu.

-Usein metsäomaisuuden tarkka arvo ei ole edes metsänomistajan tiedossa. Silloin metsien hoitoon ei kiinnitetä riittävää huomiota, Tolonen huomauttaa.

Kolmannes perintömetsiä

Kainuussa on noin 12000 yli seitsemän hehtaarin suuruista metsätilaa. Tiloista kolmannes on joko metsäyhtymän tai kuolinpesien ja perikuntien omistamia. Vuosittain maakunta saa 500 uutta metsänomistajaa joko vapaaehtoisten kauppojen tai perinnön kautta. Metsänomistajien keski-ikä on noin 60 vuotta ja vain viisi prosenttia metsänomistajista on alle 40-vuotiaita.

- Aika yleistä on, että omistajanmuutos tulee kuolinpesän kautta. Kuolinpesässä yleensä jaetaan ensin rahat, sitten myydään asunto-osake ja lopuksi päätetään jättää viimeiseksi jäänyt metsä yhteiseksi, Kainuun metsäkeskuksen kehittämispäällikkö Tuomo Mikkonen kiteyttää.

Yhteisomistustiloilla ongelmana on päätöksenteon hitaus. Puukaupoista pitää syntyä yksimieliset päätökset tai kauppoja ei synny.

- Jos perikunnassa eivät henkilösuhteet ole kunnossa, niin kaikki menee jumiin. Puukaupan edistämiseksi pitäisi saada aikaan lakimuutos, joka mahdollistaa metsänmyynnin yhteisomistustiloilta myös enemmistöpäätöksillä, Mikkonen esittää.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat