Perheväkivallan uhrien hoito ontuu

Perheväkivallan uhrien hoito takkuaa useissa kunnissa. Stakesin kehittämispäällikön Helena Ewaldsin mukaan hoitoketju katkeilee, kun ongelma ei kuulu kunnissa selkeästi kenenkään vastuulle.

- Kunnissa ei ole selkeästi määritelty sitä, kenen vastuulle ongelma kuuluu, kenen pitäisi puuttua ja jos puututaan, mistä apua voi saada, arvioi Ewalds.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton suositukset patistavat kuntia puuttumaan näihin ongelmiin. Kunnan työntekijöiden pitäisi tietää, mihin ohjata mahdollinen väkivallan uhri ja tekijä.

Kyseessä ovat suositukset, joiden toteutumista aiotaan selvittää kolmen vuoden kuluttua. Kuntia on aiemminkin patisteltu puuttumaan ongelmaan, mutta menestys on jäänyt vaihtelevaksi.

- Väkivalta on ilkeä, monitahoinen ongelma, johon on vaikea puuttua. Tämä herättää kaikissa, myös työntekijöissä, tunteita. Siksi tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista.

Sitkeä asenneongelma

Suositusten esittelytilaisuudessa puhunut peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) nosti myös ongelmaksi auttajien passiivisuuden.

- Viranomaisten on oltava aktiivisempia väkivallan puheeksi ottamisessa, avun tarjoamisessa ja järjestämisessä. Vastuuta väkivaltaan puuttumisessa ei saa jättää asiakkaan oman aloitteellisuuden varaan. Palvelujen on myös tarjottava turvaa uhreille.

Risikko toivoo, että väkivaltaongelmaan voitaisiin jatkossa puuttua terveydenhuollossa yhtä luontevasti kuin mihin tahansa sairauteen tai muuhun ongelmaan.

Ewaldsin mukaan ongelmia on myös väkivaltatapausten kirjaamisessa. Ewalds nostaa esille terveydenhuollon tietojärjestelmät, joihin voitaisiin kirjata myös vamman ulkoinen aiheuttaja, mutta sitä ei useinkaan tehdä.

- Tai se kirjataan väärin. Terveydenhuollon puolella pitäisi muutenkin kirjata fyysiset vammat tarkemmin, jotta ne olisivat myös syyttäjän ja poliisin avuksi, Ewalds painotti.

Vastaaviin kirjaamisongelmiin on törmätty muuallakin muun muassa Norjassa. Ewaldsin mukaan tarkka tieto olisi kuitenkin tärkeää, jotta ongelman laajuudesta saataisiin parempaa tietoa.

Pelkällä asennekasvatuksella ei kuitenkaan ongelmasta selvitä. Pula on myös palveluista, erityisesti turvakotipaikoista. Näitä Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Suomeen tarvittaisiin noin 500 paikkaa lisää.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat