Perhe kokeili kestävää elämäntapaa - hyötyliikuntaa ja ötökkäruokaa

Tulevaisuuden kotitalous -hankkeessa viisi keskisuomalaista perhettä ja taloutta kokeili, millaista on tulevaisuuden resurssiviisas elämä. Hankkeessa etsittiin ja testattiin keinoja, joilla voi pienentää materiaalijalanjälkeä –  eli käytännössä vähentää luonnonvarojen kulutusta.

– Upea kokemus!, summaa perheen äiti Salla Pehkonen.

Perhe jätti lihan pysyvästi, tai ainakin melkein.

– Tarkoitus olisi ottaa ötökät, nämä resurssiviisaat proteiininlähteet, lautaselle. Vielä ei ole maisteltu, mutta tytöt ovat ihan innoissaan, Pehkonen kertoo perheen lasten Salmen, 4 ja Miljan, 2 suhtautumisesta uuteen ruokalajiin.

Ensi keväänä kodinhoitohuoneessa alkaa jättijauhomatojen kasvatus.

Perhe sai Sitran kautta yhteyden ötökkäravinnon asiantuntijaan Santtu Vekkeliin ja hänen avullaan ruokaremonttia viedään eteenpäin.

Viisi vinkkiä kestävään kulutukseen

1. Vaihda vihreään sähköön

Markkinoilla on tarjolla monenlaisia energiantuotantomuotoja, jotka eivät tuota hiilidioksidipäästöjä.

2. Syö lihaa terveyssuositusten mukaisesti

Terveyssuositusten mukaan suomalaisen tulisi syödä lihaa vain noin 26 kiloa vuodessa.

3. Suosi joukkoliikennettä

Käytä joukkoliikennettä oman auton sijaan aina kun mahdollista.

4. Kävele ja pyöräile

Terveysliikuntasuosituksen mukaisen liikunnan 2,5h/vko saa viikossa helposti täyteen, kun suosii kävelyä ja pyöräilyä.

5. Kuluta enemmän palveluja kuin materiaa

Esimerkiksi Ruokaa ovelle -palvelulla voit saada lisää omaa aikaa ja arjen sujuvuutta. 

Lähde: Sitra

Papuruoka maistui

Maitotuotteet eivät joutuneet lapsiperheessä kokonaan pannaan:

– Kermaviiliä ja ranskankermaa palaamme käyttämään, kunnes opimme olemaan ilman tai löydämme hyvät korvaavat tuotteet kasvimaailmasta,  Pehkonen kertoo.

Pelot kokkaamisen vaikeutumisesta osoittautuivat turhiksi.

– Tytöillekin papu-, soija- ja linssiruoat maistuivat hyvin.

Ruoka-apuna olivat Vegaaniliitto ja kauppakassipalvelu.

Muutoksia saattoi helpottaa sekin, että Salla ja Juho Pehkonen ovat molemmat koulutukseltaan kokkeja.

Uinti vähenee

Kun Pehkoset lähtivät mukaan kokeiluun, heidän materiaalikulutuksensa laskettiin. Raskain jälki jäi elintarvikkeista ja vapaa-ajasta.

– Uintia vähennämme rankasti, teemme kotiimme tilaa harrastaa ja liikumme enemmän pihalla, kertoo Salla Pehkonen.

Aiemmin perhe kävi säännöllisesti uimahallissa.

Materiaalikulutusta vähennettävä

Wuppertal-insituutti on laskenut, että kestävä materiaalikulutustaso on henkeä kohden 8000 kiloa vuodessa. Näin luonnonvarat riittäisivät lähitulevaisuudessa kaikille.

Suomalaisten kulutus on tähän verrattuna peräti viisinkertainen, noin 40 000 kiloa.

Ihmisten arjessa ympäristöä kuormittavat eniten liikkuminen ja asuminen.

Pehkosten materiaalijalanjälki oli jo ennen kokeilua selvästi alle keskiarvon, vajaat 20 tonnia henkeä kohden vuodessa.

Yhteinen auto käytössä

Perhe oli jo aiemmin luopunut autosta ja hankkinut tilalle sähkökäyttöisen lastipyörän.

Sähköauto Tesla oli kokeilussa mukana olleiden kotitalouksien yhteiskäytössä.

– Se oli juuri se palvelu, mistä olemme haaveilleet.

Varaukset hoidettiin netissä olleen kalenterin kautta ja palvelu toimi hyvin.

Autosta oli hyötyä, kun perhe kokeilujakson aikana muutti ja teki keittiöremontin. Kokeilun jälkeen palvelu loppui.

– Meidän pitäisi itse kerätä porukka ja sopia järjestelyistä. Tai sitten pitäisi olla yrittäjä, jolta auton voisi vuokrata.

Energiakonsultti kotona

Energiakonsultin avulla selvitettiin kodin tehokkaimmat lämmitystavat ja käytiin läpi ovet, ikkunat ja sähkölaitteet.

– Talo saa lisäeristystä välipohjaan ja kotiin suunnitellaan maalämpöremonttia, Salla Pehkonen kertoo.

Hän suosittelee muillekin oman kulutuksen miettimistä.

– Idea on, että ihmiset ottaisivat tästä kopin ja järkeviä tapoja arkeensa.

Kokeilut vähensivät Pehkosten materiaalijalanjälkeä 3 000 kiloa eli noin 15 prosenttia.